Kuka korvaa vahingon, jos etätyöläinen kompastuu mattoon tai liukastuu kotipihassa? Mitä työtapaturmavakuutus korvaa? Koronaviruksen vuoksi moni on nyt jäänyt kotiinsa tekemään etätöitä.
Jo 15 prosenttia palkansaajista tekee etätyötä. Niinpä monet vakuutusyhtiöt kauppaavat yrityksille etätyövakuutusta, joka täydentää työtapaturmavakuutusta.
Moni arvostaa etätyön tuomaa työaikajoustoa ja työrauhaa sekä työmatkoista säästynyttä aikaa ja euroja. Toisaalta tiedetään, että valtaosa tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-ajalla.
Työlainsäädäntö sekä työtapaturma- ja ammattitautilaki pätevät myös etätyössä eli ansiotyössä, jota tehdään yleensä kotona tai mökillä.
Jos etätyöläinen ei selvästi tee työtä, hänen toimintansa tulkitaan vapaa-ajaksi, jolloin työtapaturmavakuutus ei ole voimassa. Jos kotonaan toimiva etätyöläinen loukkaantuu rapuissa, kun menee vessaan, tapaturmaa ei korvata. Jos vessakäyntivahinko sattuisi työnantajan tiloissa, tapaturma korvattaisiin.
Jos työntekijä vie työmatkallaan lapsensa päivähoitoon ja nyrjäyttää nilkkansa, työtapaturmavakuutus korvaa vahingon. Etätyöläisellä ei ole työmatkaa, joten hänen vahinkoaan ei korvata.
Kun perhepäivähoitaja teki kotonaan hoitolapsille ruokaa, hän sai palovamman kuumasta liedestä, mikä oikeutti korvaukseen. Työtapaturmaksi katsottiin myös se, kun tietotyöläinen pudotti tietokoneensa jalkaterälleen. Korvauksen sai myös etätyöntekijä, jonka työtuoli petti kotona töitä tehdessä.
Huonommin kävi perhepäivähoitajalle, joka hoitolasten nukkuessa laittoi omia pyykkejään koneeseen, ja jätti sormensa pesukoneen luukun väliin. Hoitaja maksoi yksin sormensa hoitokulut. Ilman korvausta jäi myös etätyöläinen, joka vesilasia hakiessaan kompastui mattoon.
Turva on suppea, sillä työnantaja ei voi vaikuttaa kodin työoloihin. Kotona kompurointihan voi johtua esimerkiksi levälleen jääneistä leluista tai muista vastaavista riskeistä, joita työpaikalla ei ole.
Työnantajan ja etätyöntekijän pitää siis ennalta sopia pelisäännöt: työtehtävät, työnteon paikka, työvälineet ja työaikaseuranta.
Jos tapaturmaa ei korvata työtapaturmavakuutuksesta, apuun voi tulla etätyöläisen oma tapaturmavakuutus. Myös Kela voi korvata kuluja ja ansionmenetystä.
Uusittu laki selvensi
Tapaturmavakuutuskeskuksen lakimies Kirsi Salo kiteyttää, että yrityksen työtiloissa töitä tekevä on vakuutettu myös työnsä tauoilla, mutta saman yrityksen etätyöläisen vakuutus rajoittuu määriteltyyn työtehtävään.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki uudistui vuoden 2016 alussa. Salo kertoo, että uuden lain myötä tapaturma-asiain korvauslautakunnasta on pyydetty yllättävän vähän lausuntoja etätyötapauksista. On kysytty kotona liikkumisesta, ja lautakunta on lausunut, että kyseessä ei ollut työn tekeminen.
”Yksi niin sanottu multitaskaaja riisui paitansa, kun haki kahvia ja katsoi kännykästä sähköposteja. Kun hän tällöin kompastui paitaansa, katsottiin, että tapaturma ei aiheutunut työstä”, Salo konkretisoi.
Uuteen lakiin otettiin aiempaan oikeuskäytäntöön perustuneet linjaukset.
”Etätyö on lisääntynyt, mutta etätöissä tehdään lähinnä läppärillä töitä, johon ei juuri liity tapaturmariskiä”, Salo puntaroi.
Hän jatkaa, että toki Skype-kokouksiin kotoa osallistuja voi samalla esimerkiksi kävellä juoksumatolla. Salo ei usko, että kokoukseen osallistuvan kompurointia juoksumatolla pidettäisiin työtapaturmana.
”Tällainen tapaus todennäköisesti päätyisi muutoksenhakuasteisiin”, Salo arvioi.
Hän päättelee uuden lain olevan riittävän selvän, sillä myös muutosta päätöksiin on haettu vähän.
Työtapaturmaratkaisuun haetaan muutosta ensiksi tapaturma-asioiden muutostenhakulautakunnasta, toiseksi vakuutusoikeudesta.
”Valitus on helppo tehdä, ja melko uudesta laista olisi hyvä saada sekä muutostenhakulautakunnan että vakuutusoikeuden ratkaisuja – vaikka laki tuntuu selkeältä”, Salo katsoo.
Salon mukaan tapaturman selvitysten merkitys korostuu, jos työtapaturma sattuu muualla kuin työnantajan työtiloissa ja sovittuna työaikana. Vakuutusyhtiöt saavat tiedot hoitokäynneistä ja työnantajan tapaturmailmoituksen. Korvausasiantuntijat sitten arvioivat selvitysten johdonmukaisuuden, tapauksittain.
Jos työtapaturma sattuu etätyöläisen vapaa-ajalla, korvauksen saannin ratkaisee yleensä se, pystyykö työntekijä osoittamaan, että hän teki sovittua työtehtävää. Jos työnantaja kieltäisi työntekijänsä selvityksen, työnantajan kielto ei yksinään sanelisi asiaa.
Epäselvissä tapauksissa korvausasiantuntija selvittää yrityksen yleisen toimintatavan. Jos esimerkiksi työtä tehdään joskus myös vapaa-ajalla, se voidaan tulkita hiljaiseksi hyväksynnäksi siitä, että työtä voi tehdä missä ja milloin vaan.
Etätyövakuutus paikkaa
Etätyövakuutus on vapaaehtoinen henkilövakuutus, joka korvaa muun muassa työntekijän ansionmenetystä tapaturma-ajan päiväkorvauksena, hoitokuluja, pysyvää haittaa ja kuolemantapausta. Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että jos tapaturma voidaan korvata jonkin lain nojalla, korvaus haetaan ensisijaisesti lakisääteisestä vakuutuksesta.
Etätyövakuutus vakuuttaa etätyöläisen myös silloin, kun tämä ruokailee tai on muuten tauolla tai liikkuu etätyöpaikassaan.
Yhtiöiden etätyövakuutuksissa on eroja kuten kaikissa muissakin vakuutustuotteissa. Etätyövakuutuksissa voi olla esimerkiksi omavastuita, jotka poikkeavat työajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta.
Etätyövakuutuksesta saa korvauksen myös tapaturmasta, joka sattuu päivittäisiin työmatkoihin rinnastettavilla matkoilla, kuten lasten päivähoidon takia tehdyillä matkoilla ja lähikauppakäynneillä. Tämän jutun kolmesta vakuutusyhtiöstä tällaisilla matkoilla sattuneita vahinkoja korvataan Fennian ja Pohjola Vakuutuksen etätyövakuutuksista, mutta If ei korvaa näitä.
If toi etätyövakuutuksen markkinoille jo vuoden 2012 etätyöpäivänä 21. syyskuuta. Joka kolmannella If-yritysasiakkaalla on jokin vapaa-ajan vakuutusratkaisu. Ifin henkilövakuutusten tuotejohtaja Tiina Pajamo iloitsee, kuinka etätyökeskustelu lisää työnantajien tietoisuutta myös siitä, että pelkkä työtapaturmavakuutus ei ratkaise työstä poissaolojen kustannuksia.
”Tapaturmista, joiden takia joudutaan olemaan pois töistä, työpaikan ulkopuolella sattuvien tapaturmien määrä arvioidaan ainakin kaksinkertaiseksi työpaikan tapaturmiin verrattuna. Siksi henkilöstö kannattaa vakuuttaa vapaaehtoisella vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella”, Pajamo suosittaa.
Pohjola Vakuutuksen korvauspalveluiden johtaja Hanna Hartikainen selventää, että heidän vapaaehtoisessa ryhmätapaturmavakuutuksessaan on kolme tasoa. Yritys voi ottaa joko täysaikaisen eli sekä työn että vapaa-ajan turvan, pelkän vapaa-ajan turvan tai suppeimmillaan etätyövakuutuksen. Jälkimmäistä on myyty vain muutamia, sillä Hartikaisen mukaan yritykset vakuuttavat työntekijänsä mieluummin laajasti.
Sekä Hartikainen että Fennian vapaaehtoisten henkilövakuutusten tuotepäällikkö Laura Lackman arvioivat, että monessa yrityksessä ei tiedetä, miten työn tekemisen fyysinen paikka vaikuttaa tapaturmavakuutuksiin.
Lackman tietää, että koronaviruksen vuoksi moni on jäänyt kotiinsa tekemään töitä.
”Työnantajan kannattaa harkita vähintään etätyövakuutusta, mutta mieluimmin vapaa-ajan tapaturmavakuutusta, joka turvaa työntekijän ympäri vuorokauden, myös urheiluharrastuksissa.”
Etätyövakuutus tarjoaa kapeaa turvaa
Etätyövakuutus on yleensä yritykselle edullinen. Vakuutusmaksu riippuu valitun turvan laajuudesta, vakuutusmääristä ja mahdollisen päiväkorvauksen omavastuusta. Etätyövakuutus korvaa aina suppeammin kuin tapaturmavakuutuslakiin perustuvat vakuutukset.
Etätyövakuutusta tuskin tarvitaan, jos yrityksellä on jokin muu vapaa-ajan kattava henkilövakuutus. Myös työtapaturmavakuutuksen voi ulottaa työntekijän vapaa-ajalle tai henkilöstön voi vakuuttaa terveysvakuutuksella – näin työntekijä on aina tapaturmavakuutettu.
Pohjola Vakuutuksen Hartikainen pitää järkevänä laajan turvan hankkimista. Silloin yrityksessä ei tarvitse pähkäillä, sattuiko tapaturma etätyössä, työtauolla tai vaikka juoksulenkillä työpäivän jälkeen.
”Työnantajat yleensä ymmärtävät, että vapaa-ajan vakuutus sitouttaa ja palkitsee henkilöstöä. Työntekijälle ryhmävakuutus on kätevä tapa hoidattaa itsensä nopeasti kuntoon.”
Myös Fennian Lackman ja Ifin Pajamo sanovat, että vapaa-ajan ryhmävakuutus antaa päivärahan ja muita korvauksia, jos vahinko sattuu. Molempia – etätyövakuutusta ja vapaa-ajan vakuutusta – ei kannata ottaa.
Pajamo kertoo, että työnantajien ottamien etätyövakuutuksien määrä on kahtena viime vuotena kasvanut suhteellisesti enemmän kuin vapaa-ajanvakuutusten määrä.
”Asiakkaamme ottavat tyypillisesti turvan, jossa vakuutusmäärät ovat hoidosta ja päiväkorvauksesta noin puolet laskentaesimerkistä (oheinen taulukko) sekä pysyvästä haitasta 30 000 euroa ja kuolemasta 20 000 euroa. Tämän hinta on 769 euroa tai ilman päivärahaturvaa 150 euroa”, Pajamo erittelee.
Pajamo huomauttaa, että vapaaehtoisten vakuutusten korvauksia ei soviteta yhteen muiden vakuutusten kanssa. Vakuutettu siis voi saada kertakorvauksen monesta vapaaehtoisesta vakuutuksesta. Tapaturmavamman hoitokulut maksetaan kuitenkin vain yhdestä vakuutuksesta.
Jatkuva etätyö, vakuutettuina* 10 työntekijää, e/v
| Fennia | If | Pohjola Vakuutus |
| n. 500 | 1 857** | 1 977 |
* Etätyövakuutuksen enimmäiskorvaukset: hoitokulut 20 000 euroa, päiväkorvaus 150 euroa, pysyvä haitta 200 000 euroa, kuolema 200 000 euroa. Vakuutusehdot eivät ole täysin vertailukelpoisia.
**Ifillä päiväkorvaus 100 euroa.
Lähde: Yritysten etätyövakuutusasiantuntijat
Hannu Kaskinen
Artikkeli on päivitetty 12.3.2020. Se on julkaistu ensimmäisen kerran 20.1.2017.
