Aikuisena aloitetut opinnot nostavat ansioita ja työllisyyttä. Korkeasti koulutettujen aikuisten opintojen hyödyt eivät riitä kattamaan yhteiskunnalle koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Nykykoulutus saattaa olla liian laajaa ja aikuisille huonosti sopivaa, sanoo tutkija.
Aikuiskoulutus hyödyttää eniten peruskoulutaustaisia, jotka pyrkivät nostamaan omaa koulutustasoaan. Aikuiskoulutus on kuitenkin yleistynyt korkeasti koulutetuilla, vaikka hyödyt ovat pienemmät ja kustannukset yhteiskunnalle suuremmat, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
"Kustannus-hyötyanalyysit osoittavat, että hyödyt ylittävät kustannukset lähinnä silloin, kun koulutustaso nousee ja koulutus aloitetaan riittävän nuorena. Toki tulokset vaihtelevat paljon eri koulutusmuotojen ja koulutusalojen välillä", Kauhanen toteaa.
Esimerkkinä alasta, jolle kouluttautuminen on myös yhteiskunnan kannalta erityisen kannattavaa, Kauhanen nostaa sosiaali- ja terveysalan.
Säästöjä koulutukseen
Julkisia varoja tulisi suunnata aikuiskoulutukseen entistä selkeämmin. Kalliin monivuotisen, tutkintopohjaisen opetuksen vaihtoehdoksi tarvittaisiin lyhyempiä täsmäkoulutuksia, arvioi Kauhanen.
"Myös teollisuusmaiden talousjärjestö OECD on äskettäin suositellut Suomea kohdistamaan aikuiskoulutuksen rahoitusta nykyistä paremmin", toteaa Kirsi Heinivirta Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (JOTPA). Tähän suutaan voisivat Heinivirran mielestä viedä kouluttautuminen työn ohessa ja satsaukset hyvin työllistäville aloille.
Aikuiskoulutuksen tulisi Etlan tutkijoiden mukaan olla sellaista, että koulutuksen aikaiset tulonmenetykset jäävät mahdollisimman pieniksi. Hannu Karvonen Työn ja talouden tutkimus Laboresta ehdottaa, että esimerkiksi oppisopimuskoulutusta voitaisiin lisätä.
Tutustu Etlan tutkimukseen aikuiskoulutuksen hyödyistä ja kustannuksista
Satu Alavalkama
