Suomen väestöllinen huoltosuhde, lasten ja eläkeläisten suhde työikäiseen väestöön nähden, oli Tilastokeskuksen tilaston mukaan 60,1 prosenttia vuonna 2017.
Huoltosuhdetta tarkastellessa työikäiseksi katsotaan 15–64 -vuotiaat. Vastaavasti lapsiksi luokitellaan tätä nuoremmat ja eläkeläisiksi tätä vanhemmat henkilöt.
Väestöennusteen (2015) mukainen väestönkehitys ja huoltosuhde
Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen perusteella laskettu huoltosuhde tulee jatkossa yhä kasvamaan.
Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia. Laskelmissa tuleva väestömääräennuste perustuu siihen, että viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena.
Vuonna 2032 huoltosuhde ylittää 70 prosentin rajan ja säilyy melko vakaasti näissä lukemissa aina 2040-luvun lopulle. Huoltosuhde alkaa kuitenkin jälleen kasvaa ripeästi 2050-luvulla, ja ennusteen viimeisenä vuonna 2065 sen arvioidaan olevan jo 77,0 prosenttia.
Yli 65-vuotiaiden lukumäärä (noin 1,2 miljoonaa vuonna 2018) tulee kasvamaan Suomessa vuoteen 2065 mennessä noin 550 000 henkilöllä. Muiden osuuksien ei ennusteta muuttuvan yhtä radikaalisti: lasten määrän ennustetaan vähenevän noin 60 000 ja työikäisten noin 40 000 henkilöllä.
Väestö joka tapauksessa ikääntyy. Hyvinvointivaltion talouden kannalta se on ongelmallista.
Pidentyvät elinajanodotteet selittävät osaltaan yli 65-vuotiaiden määrän kasvua. Kun vuonna 1971 syntyneen elinajanodote oli noin 70 vuotta, vuonna 2016 syntyneelle lapselle se oli vastaavasti jo 81 vuotta.
On toki myös hyvä muistaa, että esimerkiksi eläkeläisen määritelmä ei ole yksiselitteinen eri aikoina. Tänään syntynyt ei näillä näkymin pääse nauttimaan eläkkeestään vielä 65-vuotiaana, vaikka eläkeläisen määritelmän täyttäisikin.
Janne Kalluinen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti.
