Toiminimiyrittäjyys kiinnostaa kevytyrittäjiä siksi, että sen avulla voi saada verohyötyjä, jolloin ansaituista palkkiosta jää enemmän käteen. Oman Y-tunnuksen voi hankkia itse tai laskutuspalvelun avulla.
Keikkatyöläinen voi lähteä laskutuspalvelun asiakkaaksi myös omalla Y-tunnuksella. Silloin tulee valita laskutuspalvelu, joka on erikoistunut toiminimiyrittäjien toimintaan. Laskutuspalvelu voi auttaa myös Y-tunnuksen hankinnassa.
Millaisia verohyötyjä Y-tunnuksella toimiminen tuo? Tässä esimerkkejä:
- yrittäjävähennys 5% tuloksesta
- menojen vähentäminen tuloksesta
- alv-vähennykset
- alv-alarajahuojennus
Elinkeinonharjoittajan verotettavasta tulosta tehdään 5 %:n yrittäjävähennys. Jos esimerkiksi tuloja vähennysten jälkeen on ollut vuodessa 5 000 euroa, vähennys on 250 euroa. Verotettavaksi tuloksi jää silloin 4 750 euroa.
Elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi osittain ansiotulona ja osittain pääomatulona. Jaosta on yleensä hyötyä, kun toiminnan tulos ylittää 30 000 e/v. On myös mahdollista, että yrittäjä valitsee niin, että yritystulo verotetaan kokonaisuudessaan ansiotulona eli progressiivisesti.
Elinkeinonharjoittaja voi vähentää työmatkoista palkansaajan verovapaita kilometrikorvauksia ja päivärahoja vastaavat määrät. Palkansaaja pääsee samaan lopputulokseen vain, jos palkanmaksaja maksaa matkakustannusten korvaukset erikseen, sovitun palkkion päälle. Henkilölle, joka ei ole työsuhteessa eikä yrittäjä, hyväksytään verovapaita matkakustannusten korvauksia pienemmät vähennykset työmatkoista.
Toisaalta palkansaajalla on joitakin vähennyksiä, joita ei ole yrittäjällä tai tulonhankkimistoiminnan harjoittajalla. Tällainen on esimerkiksi tulonhankkimisvähennys.
”Palkkatuloista verottaja tekee viran puolesta 750 euron, enintään palkkatulon suuruisen tulonhankkimisvähennyksen. Jos tulo ei ole palkkaa, vähennetään vain todelliset menot. Eli jos tulon hankkimisesta johtuneet todelliset menot ovat vähemmän kuin 750 euroa, elinkeinoharjoittaja saa tehdä pienemmät vähennykset kuin palkansaaja”, Vesa Korpela, Veronmaksajien lakiasiain johtaja toteaa.
Ota hyöty arvonlisäveroista
Yrittäjänä toimiva kevytyrittäjä on arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto ylittää tilikaudella 10 000 euroa. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto olisi pienempikin. Arvonlisäverorekisteriin voi ilmoittautua tai hakeutua ytj-palvelussa.
Jos toiminimi on arvonlisäverovelvollinen tai se on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverorekisteriin, yritys voi vähentää omista hankinnoistaan maksamansa arvonlisäverot, kun se tilittää keräämiään arvonlisäveroja verottajalle. Tästä yritys saa taloudellista hyötyä.
Mikäli liikevaihto on alle 30 000 euroa vuodessa, toiminimellä on mahdollisuus hakea osa maksamistaan arvonlisäveroista takaisin alarajahuojennuksena. Enintään 10 000 euron liikevaihdolla voi saada takaisin kaikki tilikauden aikana maksetut arvonlisäverot.
Palkansaajana toimiva kevytyrittäjä ei voi periä arvonlisäveroja eikä hakea alarajahuojennusta. Laskutuspalvelu perii arvonlisäverot palkansaajana toimivan kevytyrittäjän asiakkaiden palkkioista itse ja tilittää ne omilla arvonlisäveroilmoituksillaan verottajalle.
Tarkempaa tietoa alarajahuojennuksen määrästä ja ilmoittamisesta löydät esimerkiksi sähköisestä Taloustaito Bonuksesta 40/2019 Marjo Salinin artikkelista ”Alarajahuojennus keventää pienyrittäjän arvonlisäverotusta”.
Esimerkki: Niilo Nörtin työkeikat
Niilo Nörtti tekee työkeikkoja toiminimellään. Hän on hakeutunut arvonlisäverorekisteriin ja tilittää arvonlisäverot 24 % verokannalla. Niilo laskuttaa vuodessa 9 920 euroa yrityksen laskutuspalvelun kautta.
Arvonlisäveroja Niilo kerää vuodessa 1 920 euroa. Kun Niilo vähentää itse maksamansa arvonlisäverot (laskutuspalvelun palkkioiden arvonlisäverot 96 euroa ja muiden hankintojen arvonlisäveroja 204 euroa), maksettavia arvonlisäveroja jää 1 620 euroa.
Laskutuspalvelu hakee arvonlisäveron alarajahuojennusta Niilon toiminimelle. Toiminimi saa takaisin kaikki maksetut arvonlisäverot eli 1 620 euroa. Raha on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.
Mikä kevytyrittäjä?
Kevytyrittäjä on epävirallinen nimi omaa työtään myyvälle henkilölle, joka on laskutuspalveluyrityksen asiakas. Kevytyrittäjää voidaan pitää verotuksessa palkansaajana, vaikka hän samanaikaisesti olisikin YEL-vakuutettu.
Työttömyys- ja sosiaaliturvassa kaikki kevytyrittäjät ovat yrittäjiä, jos työtä ei tehdä työsuhteessa.
Mikäli kevytyrittäjän tai yrittäjän työpanoksen arvo vuodessa ylittää 7 959 euroa, yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on pakollinen. YEL-vakuutetun vuosityötulon mukaan määräytyvät esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä työkyvyttömyyskorvaukset.
Työttömyysturvaa voi hankkia yrittäjien työttömyyskassasta, jos YEL-vakuutetut vuositulot ovat yli 13 076 euroa.
Jos kevytyrittäjyyden aloittaa työttömänä, voi neljän kuukauden ajan saada soviteltua työttömyysetuutta.
Jotta kevytyrittäjältä työsuorituksen ostavan asiakkaan ei tarvitse pidättää työsuorituksesta ennakonpidätystä, tulee yrittäjän ilmoittautua Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin.
YRITTÄJÄN LASKUTUSPALVELUT – LÄHTISINKÖ KEVYTYRITTÄJÄKSI Y-TUNNUKSELLA? Lue helmikuun Taloustaidosta artikkeli Pyörät pyörimään yrittäjänä. Voit lukea jutun myös näköislehdestä, jos rekisteröitynyt verkkopalvelumme käyttäjäksi.
Satu Alavalkama
