Kun työ on kiireistä ja tuntuu raskaalta, moni alimman eläkeiän tuntumassa oleva siirtyy eläkkeelle. Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä ovat puolestaan yhteydessä siihen, että työssä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän yli, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä, jossa tarkasteltiin vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle jääneitä.
Lähes kaikki työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä olivat pitäneet työstään ja kokeneet sen merkitykselliseksi. Hieman yli puolet vastaajista kuitenkin arvioi työnsä olleen liian kiireistä ja lähes yhtä moni koki työssä tapahtuneen liikaa muutoksia.
65-vuotiaana ja sitä vanhempana eläkkeelle siirtyneillä oli useammin myönteinen käsitys työstään kuin nuorempana eläkkeelle siirtyneillä.
Alimman eläkeiän tuntumassa eläkkeelle jääneillä oli muita useammin kokemuksia kiireestä, muutoksista, osaamisvaatimusten lisääntymisestä ja työn raskaudesta. Näin kokivat keskimääräistä useammin naiset, julkisella sektorilla työskennelleet sekä terveytensä ja jaksamisensa heikentyneeksi arvioineet. Nämä ryhmät myös katsoivat muita useammin, että työ ja työolot olivat vaikuttaneet paljon eläkkeelle siirtymiseen.
"Työoloihin liittyvät kielteiset kokemukset näyttävät toimivan työelämästä pois työntävänä tekijänä", ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta pohtii tiedotteessa.
Useimpien mielestä iäkkäiden työntekijöiden osaamista arvostettiin työpaikalla
Lähes 70 prosenttia vastaajista koki, että työpaikalla oli arvostettu ikääntyneiden työntekijöiden osaamista. Sen sijaan vain reilu puolet oli sitä mieltä, että työpaikalla oli tuettu jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään saakka.
Vanhempana eläkkeelle siirtyneet kokivat muita useammin, että heillä oli ollut mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä, työpaikalla oli arvostettu ikääntyneiden osaamista ja tuettu työntekijöitä jatkamaan vanhuuseläkeikään asti.
"Havainnot viittaavat siihen, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä voivat lisätä työn mielekkyyttä ja jaksamista työssä, mikä saattaa pidentää työuraa", Tenhunen sanoo.
Vapaa-ajan lisääntyminen merkittävä tekijä eläkkeelle siirtymisessä
Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että vapaa-ajan lisääntyminen ja harrastusmahdollisuudet vaikuttivat eläkkeelle jäämiseen vähintään melko paljon. Yli puolet halusi jäädä eläkkeelle, kun oma tai puolison terveys oli vielä hyvä.
Myös halu viettää aikaa läheisten kanssa oli tärkeä eläkkeelle siirtymisen motiivi, etenkin naisille. Nämä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen keskimääräistä useammin alimmassa vanhuuseläkeiässä tai sen tuntumassa eläkkeelle jääneillä.
Terveys ja jaksaminen melko harvoin eläkkeelle siirtymisen taustalla
Heikentynyt jaksaminen tai terveys vaikutti eläkkeelle siirtymiseen kohtalaisen harvoin. Viidennes vastaajista arvioi, että heikentynyt jaksaminen vaikutti eläkkeelle siirtymiseen paljon tai melko paljon. Myös näiden tekijöiden merkitys oli vahvin nuorempana eläkkeelle siirtyneillä.
"Terveyden ja jaksamisen melko vähäinen esiintyminen vastauksissa voi selittyä sillä, että tutkimuksen kohteena olivat työstä eläkkeelle siirtyneet eli ne, joiden terveys ja jaksaminen olivat riittäneet vanhuuseläkeikään saakka."
Eläketurvakeskuksen kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.
Minna Petäinen
