Talouskriisit koettelevat erityisen ankarasti nuorten ikäluokkien taloutta. Aiemmista kriiseistä tiedetään, että ne voivat jättää jälkeensä ikäluokan, jonka tulotaso jää koko loppuelämäksi muita alhaisemmaksi. Onko mitään tehtävissä?
1990-luvun laman seurauksena nuorten työllistyminen vaikeutui pitkäaikaisesti ja tulot romahtivat. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen nuorten työttömyys jäi pitkäksi aikaa koholle ja erilaiset pätkätyöt lisääntyivät.
Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo nyt monen nuoren elämässä ja taloudessa. Onko mitään opittavissa aiemmista murroksista, jotta nuoret putoaisivat jaloilleen?
Työttömyys uhkaa erityisesti nuoria
Kulutustutkija, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta on tehnyt korona-ajan kyselytutkimuksen, joka paljastaa, että korona iskee erityisen kovaa juuri nuoriin. Kahden viikon kuluttua julkaistavan tutkimusraportin alustavien tulosten mukaan 18–24 vuotiaista työttöminä oli huhtikuussa 15 prosenttia ja 6 prosenttia kertoi joutuvansa todennäköisesti lähiaikoina työttömäksi.
Kysely tehtiin 18–65-vuotiaille suomalaisille. Kaikkien vastaajien kohdalla työttöminä oli joka kymmenes ja 5 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä, että joutuu työttömäksi.
Kyselyn mukaan 42 prosenttia nuorista oli huolissaan koronan vaikutuksista omaan taloudelliseen toimeentuloonsa, kun kaikkien vastaajien kohdalla luku oli 27 prosenttia.
Kesätyöt hävisivät ja nuoret siirtävät valmistumistaan
Kyselytutkimuksen mukaan 12 prosenttia opiskelijoista joutuu siirtämään koronan takia oppilaitoksesta valmistumistaan. Opiskelijoita uhkaa myös tulojen menetys. Tutkimuksen mukaan 35 prosenttia opiskelijoista on menettänyt luvatun kesätyön.
Nuorista 39 prosenttia arvioi säilyttävänsä työpaikkansa koronasta huolimatta, kun kaikkien ikäluokkien osalta se oli 67 prosenttia.
Miten nuorten taloutta voitaisiin tukea?
Onko mitään tehtävissä sille, että korona iskee erityisesti nuorten talouteen, Terhi-Anna Wilska?
”Tilanne on jakautunut. Pelkään, että osa nuorista selviytyy hyvin, vähän niin kuin taloustaidoissa muutenkin, mutta osa ei. Tarvitaan yhteiset talkoot ja myös sukupolvien välistä solidaarisuutta”, Wilska sanoo.
”Jos tulee leikkauksia, joita väkisinkin tulee, niin toivoisin, että ne eivät samalla tavalla kohdistuisi nuoriin ja lapsiperheisiin kuin aiemmissa kriiseissä. Nyt pitäisi tukea perheitä ja toisaalta myös yrityksiä nuorten työllistämisessä.”
Talous ja nuoret TATissa on pohdittu paljon sitä, miten nuorten taloutta voitaisiin tukea. Yksi esille noussut idea on varmistaa, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä nuorella olisi taustallaan kesätyökokemus, jolloin ensimmäinen kiinnittyminen työelämään ei lykkääntyisi.
”Nuorilla on turvallisuushakuisuutta, joka kumpuaa siitä, että maailma on muuttunut epävarmemmaksi. Jos töitä ei saa, ei saa työkokemusta, ja silloin kiinnittyminen työelämään vaikeutuu. Meidän pitäisi nyt ottaa oppia aiemmista kriisivuosista, ettei samalla tavalla menetetä uskoa ja toivoa”, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista sanoo.
Nuorten taloustiedoissa on kohentamisen varaa
TAT on tutkinut nuorten talousosaamista. Tutkimusten mukaan motivaatiosta nuorten osaaminen ei jää uupumaan, sillä peräti 76 prosenttia yläasteikäisistä ja toisen asteen opiskelijoista haluaisi parantaa talousosaamistaan.
Nuoret ja opettajat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että koulu epäonnistuu talousosaamisen valmiuksien antajana. Nuorista vain 21 prosenttia ja opettajista 29 prosenttia koki, että koulu antaa nuorille riittävät eväät talousosaamiseen.
”Koulu ei pysty antamaan riittäviä valmiuksia talousosaamiseen. Selvä puute on, että opettajat, jotka opettavat taloustaitoja, eivät ole välttämättä lukeneet yhtään taloustiedon kurssia yliopistossa. Opettajien osaaminen perustuu omaan aktiivisuuteen”, TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä sanoo.
TATin tavoitteena saada taloustieto kouluissa omaksi oppiaineekseen, sillä nykyisin sitä opetetaan yhteiskuntaopin alla.
”Jos taloustieto olisi oma oppiaine, sen painoarvo lisääntyy. Silloin opettajien osaaminen nousisi ja vaatimukset opettajien osaamistasolle nousisivat. Tällöin sitä opettaisivat ne, jotka ovat sitä opiskelleet. Opettajan koulutukseen pitäisi puuttua”, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.
Yksi, mitä voidaan tehdä nuorten taloustaitojen parantamiseksi, on TATin mukaan opettajien täydennyskoulutus.
Kulutusyhteiskunnan muuttuminen lisää huomaamatonta kuluttamista
Terhi-Anna Wilska näkee oman talouden haasteiden kasvaneen, koska kulutusyhteiskunta ja asenteet ovat muuttuneet.
”Nuoria rohkaistaan etsimään elämyksiä. Nuoret odottavat arjelta wau-juttua. Nuoria on myös kasvatettu individualisteiksi. Itsekeskeisyys on nuorten arvomaailmassa, mutta eivät nuoret ole sen pahempia kuin muutkaan”, Wilska sanoo.
Suomalaisten asenteet ovat muuttuneet myös velkaantumisen suhteen. Nykyisin on ihan ok ottaa velkaa kulutukseen, kun aiemmin sitä paheksuttiin. Suomalaiset ovat velkaantuneempia kuin koskaan ennen.
Myös vanhemmat ihmiset elävät hetkessä ja kuluttavat itseensä – tässä ja nyt. Wilskan mukaan esimerkiksi ajatus siitä, että pitäisi jättää jälkeensä perintöä, on vähentynyt.
Rahan käyttöön vaikuttaa myös digitalisoituminen. Wilskan mukaan yksi ongelma on se, että kulutuksesta on tullut näkymätöntä, kun kuukausimaksullisia (suoratoisto-) palveluita on yhä enemmän.
Toisaalta myös markkinointiviestinnän muutokset heijastuvat kuluttamiseen niin, että sitä on ehkä vaikeampi hallita. Digitaalisessa ympäristössä ihmiset jakavat itsestään tietoa ja samalla altistuvat algoritmipohjaiselle mainonnalle, joka kohdistuu usein suoraan alitajuntaan. Nuoret ovat erityisen alttiita myös somevaikuttajien viesteille.
Outi Airaksinen
