Työelämässä eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa palkka, joka ei vastaa työn vaativuutta. Tätä mieltä oli reilu kolmannes Lähi-Tapiolan kyselyyn vastanneista työssä käyvistä suomalaisista. Arvostuksen puute ja huono johtaminen harmittavat monia.
”Yllätyin, että tyytymättömyys palkkaan nousi suurimmaksi ongelmaksi. Palkalla on toki merkitystä, mutta tutkimusten mukaan palkka ei ole motivaatiotekijänä se tärkein”, Lähi-Tapiolan työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä vastaava HR-päällikkö Mari Keränen toteaa tiedotteessa.
”Tällä hetkellä tuloksissa varmasti korostuu se, että monet ovat koronan vuoksi joutuneet työssään erittäin tiukoille, ja heiltä on vaadittu aikaisempaa enemmän joustoa ja venymistä. Ehkä on koettu, että suhteessa rahalliseen korvaukseen on tehty enemmän.”
Erityisen tyytymättömiä palkkaansa olivat kyselyyn vastanneet johtajat. Heistä lähes puolet mainitsi palkkansa vastaavan huonosti työnsä vaativuutta. Ylemmistä toimihenkilöistä sen sijaan keskimääräistä harvempi piti palkkaansa työnsä vaativuuteen nähden liian pienenä.
Keränen arvioi, että erityisesti johtajat ovat kokeneet joutuneensa koronapandemian aikana venymään heille vieraille osa-alueille. Tämä on puolestaan aiheuttanut tunteen siitä, että vastuu on kasvanut, mutta rahallinen korvaus on pysynyt samana.
Työssäkäyvät mainitsivat oman työnsä ongelmina arvostuksen puutteen sekä huonon johtamisen.
”Toisten arvostus pitäisi olla työelämän perusjuttu. Jokainen haluaa kokea olevansa arvokas ja tehdä jotain merkityksellistä. Meille suomalaisille oman itsensä arvostaminen ja ylpeys omasta osaamisesta saattaa olla hieman hankalaa.
Johtamisen ja esimiestyön tärkein tehtävä on tukea sitä, että jokaisesta saadaan paras potentiaali esille. Kyselyn perusteella siinä on vielä paljon tehtävää”, Keränen toteaa.
Reilu neljännes vastaajista kertoo oman työnsä stressaavan tai kuormittavan liikaa henkisesti. Noin neljäsosalla on mielestään liikaa töitä.
Tyytyväisimpiä työmääräänsä ovat alemmat toimihenkilöt. Heistä vajaa viidennes ajattelee, että työtä on liikaa.
”Työ on pirstaloitunutta ja saamme jatkuvasti tietoa eri kanavista. Lisäksi olemme alttiina teknologian ärsykkeille koko ajan. Se kuormittaa aivojamme emmekä ehdi palautua”, Keränen luettelee kognitiiviseen uupumiseen johtavia tekijöitä.
”Töitä ei aina edes välttämättä ole liikaa, mutta silti monet kokevat riittämättömyyttä. Etätyössä monilta puuttuu luonnollinen vuorovaikutus, ja tilalle on tullut pärjäämisen kulttuuri, jossa ruudun välityksellä vaihdetaan työn kannalta vain olennaiset kuulumiset työsuorituksista.
Helposti voi tulla olo, etten ole itse saanut mitään aikaiseksi. Se luo pohjaa myös stressille.”
Työelämässä mukana olevilta kysyttiin: Mitkä ovat tällä hetkellä pahimmat ongelmat omassa työssä?
Näin he vastasivat:
- palkka ei vastaa työn vaativuutta, 36 %
- arvostuksen puute, 30 %
- huono johtaminen, 29 %
- työ stressaa tai kuormittaa liikaa henkisesti, 28 %
- työtä on liikaa, 24 %
- huonot etenemismahdollisuudet, 18 %
- vapaa-aikaa ei jää tarpeeksi, 17 %
- huono ohjeistus työtehtäviin, 13 %
- ikävät työkaverit, 7 %
- kiusaaminen, 4 %
- ahdistelu, 2 %
- jokin muu asia, 6 %
- ei mikään mainituista/erityisiä ongelmia ei ole, 18 %
- en osaa sanoa, 1 %
n. 536
Kyselyssä kysyttiin myös työelämän ulkopuolella olevien käsityksiä työelämän pahimmista ongelmista.
Heistä lähes puolet nosti työelämän suurimmaksi ongelmaksi työn kuormittavuuden ja stressin. Toiseksi eniten korostui palkan vastaamattomuus työtehtäviin nähden.
Minna Petäinen
Lähi-Tapiola teetti Arjen Katsaus -tutkimuksen Kantar TNS:llä tammikuussa 2021. Tutkimukseen vastasi 1 027 henkilöä.
