Suomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Puolet pelkää, ettei näin ole.
Pitempään eläkkeellä olleista yli 75-vuotiaista lähes kaikki, 94 prosenttia ajattelevat, että työeläkerahat tulee käyttää vain eläkkeisiin. Heistä työikäisiä pienempi osa (42 %) pitää todennäköisenä, että työeläkejärjestelmän varoja käytetään tulevaisuudessa muuhun kuin eläkkeiden maksamiseen. Työikäisistä tätä pitää todennäköisenä 52 prosenttia.
Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla keväällä 2024 teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa kysyttiin 20–65-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden näkemyksiä eläketurvasta ja eläkeuudistuksesta.
Suomalaiset iästä riippumatta pitävät kahta työeläketurvan periaatetta erityisen tärkeinä: että työeläkettä maksetaan sovitusti kuolemaan saakka (42 % työikäisistä ja 58 % yli 75-vuotiaista), ja että työeläkkeen määrään ei voida puuttua takautuvasti, vaan se on suojassa leikkauksilta (34 % työikäisistä ja 35 % yli 75-vuotiaista).
Tämän lisäksi työikäiset arvostavat työeläkkeen pysyvyyttä ja sen tuomaa turvaa: 34 prosenttia pitää tärkeänä, että eläkekertymä säilyy työpaikkaa vaihdettaessa ja 30 prosenttia sitä, että jokainen on vakuutettu myös työkyvyttömyyden varalle.
Yli 75-vuotiaat pitivät lisäksi tärkeinä indeksitarkistuksia, jotka suojaavat työeläkkeen ostovoimaa hintojen nousulta. Vastaajat saivat valita kolme tärkeimpänä pitämäänsä periaatetta yhdestätoista vaihtoehdosta.
Huoli näiden periaatteiden pysyvyydestä on tutkimuksen perusteella ilmeinen erityisesti työikäisillä. Heistä 15 prosenttia luottaa siihen, että eläkkeitä ei leikata, ja 27 prosenttia ajattelee, että oma tuleva eläke riittää omiin tarpeisiin ja mahdollistaa tulotason kohtuullisen säilymisen.
Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä (20–65 v.)
Kun olen eläkkeellä, voin luottaa siihen, että työeläkettäni ei leikata
- 77 % Ei kovinkaan / ei lainkaan todennäköistä
- 15 % Erittäin / melko todennäköistä
- 7 % Ei osaa sanoa
Eläkkeeni mahdollistaa tulotason kohtuullisen säilyttämisen
- 64 % Ei kovinkaan / ei lainkaan todennäköistä
- 27 % Erittäin / melko todennäköistä
- 9 % Ei osaa sanoa
Luotan siihen, että kun olen eläkkeellä, niin uudet sukupolvet haluavat rahoittaa vuotollaan eläkettäni
- 61 % Ei kovinkaan / ei lainkaan todennäköistä
- 30 % Erittäin / melko todennäköistä
- 8 % Ei osaa sanoa
Työeläkejärjestelmään suurempi luotto kuin yhteiskunnan peruspalveluihin
Tutkimuksen perusteella suomalaiset luottavat enemmän työeläkejärjestelmään kuin yhteiskunnan peruspalveluihin.
Työikäisistä 59 prosenttia ajattelee, että työeläkejärjestelmä on edelleen olemassa, kun he pääsevät eläkeikään, mutta vain 34 prosenttia ajattelee, että yhteiskunnan peruspalvelut toimivat eläkkeellä.
Työikäisistä kuitenkin vain 30 prosenttia luottaa siihen, että uudet sukupolvet haluavat rahoittaa vuorollaan eläkkeitä.
Sijoitusriskin lisääminen herättää vastaajissa epävarmuutta
Osana eläkeuudistusta valmistellaan työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta, jossa lisättäisiin riskinottoa parempien tuottojen mahdollistamiseksi. Kysymys sijoitusriskin lisäämisestä aiheuttaa suomalaisissa epävarmuutta.
Työikäisistä reilu neljännes ja eläkkeellä olevista vajaa kolmannes on sitä mieltä, että työelävakuuttajien pitäisi voida ottaa enemmän riskiä.
Tutkimuksen perusteella suomalaiset kuitenkin luottavat työeläkevakuuttajiin ja niiden kykyyn huolehtia eläkevaroista. Myös työeläkkeiden nykyistä toimeenpanon mallia pidetään ihmisten eläkkeitä turvaavana tekijänä. Työeläkkeitä hoitaa usea eläkeyhtiö ja eläkevakuuttaja.
Työikäisistä 52 ja yli 75-vuotiaista 77 prosenttia näkee, että työeläkkeet ja eläkevarat ovat turvassa usean yhtiön ja vakuuttajan mallissa. Yli puolet työikäisistä ja peräti reilut 80 prosenttia eläkkeellä olevista pitää tätä toimeenpanon mallia tehokkaana ja toimivana.
Veroian keräsi kyselytutkimuksen tiedot internetpaneelissa maalis-huhtikuussa 2024. Vastaajista 1 047 oli 20–65-vuotiaissa ja 1 036 oli 75 vuotta täyttäneitä. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on + 3,0 %-yksikköä.
Minna Petäinen
