Eläkeläispariskunnilla on erimielisyyksiä rahasta yleisimmin eläkkeelle siirtymisen aikaan. Eniten ristiriitoja on niillä pareilla, joiden rahatilanne on niukka ja joilla on velkoja maksettavana. Kiistat vähenevät, jos rahat ovat yhteisiä. Erilliset tilit puolestaan lisäävät niitä.
Lähes puolella eläkeläispariskunnista on erimielisyyksiä raha-asioista. Iäkkäämmät eläkeläiset kinastelevat rahasta vähemmän kuin hiljattain eläkkeelle jääneet. Taloudellista niukkuutta kokevat parit riiiteveät raha-asioista enemmän kuin muut. Suomalaisten eläkeläisparien rahaerimielisyyksiä on tarkasteltu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.
- Eläkeläispariskunnista yli puolella ei ole tutkimuksen mukaan koskaan erimielisyyksiä raha-asioista.
- Satunnaisesti, kerran pari vuodessa, erimielisyyttä on runsaalla kolmasosalla.
- Toistuvasti, vähintään kerran kuukaudessa, eripuraa on alle kymmenesosalla eläkeläispariskunnista.
Ikä ja sukupuoli näkyvät ristiriitojen kokemisessa: mitä vanhempi henkilö, sitä harvemmin erimielisyyksiä rahasta koettiin. Lisäksi naiset kertoivat hieman miehiä useammin, ettei kiistaa rahasta ole.
Avoliitossa elävät kertoivat useammin toistuvista erimielisyyksistä ja avioliitossa olevat puolestaan useammin satunnaisista erimielisyyksistä.
"Erimielisyyksien painottumista nuorempiin vanhuuseläkeläisiin voi selittää se, että he eivät välttämättä ole vielä täysin sopeutuneet tulojen pienemiseen eläkkeelle siirtymisen jälkeen", Riku-Petteri Wallin kuvaa Turun yliopistossa tehdyssä tutkimusartikkelissa.
Kotitalouden taloudellinen tilanne on merkittävä rahaerimielisyyksiä selittävä tekijä. Ristiriitoja oli useammin niillä, joilla on niukka rahatilanne ja velan maksu rasitteena. Velan rasituksen kasvaessa toistuvat erimielisyydet yleistyivät.
Eläkeläispariskunnilla toistuvat erimielisyydet ovat huomattavasti yleisempiä silloin, kun rahaa ei jää välttämättömien menojen jälkeen.
Myös tulotaso liittyy rahaerimielisyyksien yleisyyteen. Pienemmät tulot – alle 1 500 euroa kuukaudessa – olivat yhteydessä erityisesti toistuviin erimielisyyksiin, sen sijaan satunnaisia erimielisyyksiä esiintyi useammin korkeamman tulotason ryhmissä.
Jos pariskunnalla on yhteinen tili, rahakahakat ovat tutkimuksen mukaan harvinaisempia. Eläkeläisistä, joilla on yhteinen tili puolisonsa kanssa, 61 prosenttia koki, ettei erimielisyyksiä ole, kun taas omat erilliset tilit säilyttäneillä osuus on 54 prosenttia.
"Mitä yhteisemmät rahat ja tilijärjestelyt pariskunnalla on, sitä harvinaisempia ovat erimielisyydet", toteaa erikoistutkija Anniina Kaittila Turun yliopistosta.
Eläkkeelle siirtyville tukea talousasioiden hallintaan
Yli 65-vuotiaat ovat merkittävä ja kasvava osa aikuisväestöstä. Heidän taloudellinen hyvinvointinsa vaikuttaa siten koko kuvaan suomalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista.
Toistaiseksi eläkeläispariskuntien raha-asioiden hoitoon ei ole juuri kiinnitetty huomioita palveluita kehitettäessä. Sosiaalipalveluissa on kehitetty tukea talousasioihin lähinnä nuoremmille perheille.
"Tulevaisuudessa olisi tärkeää tarjota palveluita myös eläkeläisille, jotka kokevat taloudellisia paineita ja raharistiriitoja. Niiden kehittämisessä on tarpeen huomioida etenkin eläkkeelle siirtymisen vaihe, jossa tutkimuksemme mukaan erimielisyydet ovat yleisiä, sanoo Riku-Petteri Wallin.
Tutkimus perustuu Eläketurvakeskuksen kyselyaineistoon suomalaisten 55–85-vuotiaiden eläkkeensaajien toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkimuksessa on tarkasteltu 65 vuotta täyttäneitä parisuhteessa eläviä vanhuuseläkeläisiä, joita on mukana noin 1 900. Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Turun yliopisto ja Eläketurvakeskus. Tutkimusartikkeli Rahaerimielisyydet suomalaisten vanhuuseläkeläisten parisuhteissa on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Minna Petäinen
