Luontoisedulla tarkoitetaan verotuksessa työnantajan työntekijälleen muuna kuin rahana maksamaa palkkaa. Työnantaja voi antaa työntekijälleen esimerkiksi puhelin-, ravinto-, auto- tai asuntoedun.
Luontoisedut ovat veronalaista ansiotuloa, kuten rahapalkka. Ohessa viisi faktaa luontoiseduista verotuksessa.
1. Raha-arvot vahvistetaan vuosittain
Verohallinto antaa yleensä marraskuun loppupuolella päätöksen, jossa määrätään yleisimmille luontoiseduille raha-arvot seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Jos luontoisedulle ei ole määrätty päätöksessä raha-arvoa, sen raha-arvona pidetään edun käypää arvoa. Edun käypää arvoa käytetään myös silloin, kun edun käypä hinta on ilmeisesti Verohallinnon päätöksen mukaista raha-arvoa alempi.
Jos työnantaja perii työntekijältä korvauksen luontoisedusta, korvauksen määrä vähennetään luontoisedun raha-arvosta ja veronalaisen edun määrä pienenee. Korvaus pitää vähentää nettopalkasta eikä bruttopalkasta, jotta veronalaisen edun määrä pienenee. Jos työnantaja perii työntekijältä luontoisedusta korvausta vähintään edun raha-arvon verran, veronalaista etua ei synny ollenkaan.
2. Käytettävissä usein myös vapaalla
Verohallinnon luontoisetupäätöksessä määrättyjä luontoisetujen raha-arvoja saa yleensä soveltaa koko työsuhteen ajan. Luontoisetupäätöksen mukaisia arvoja saa siten yleensä soveltaa, vaikka työntekijä olisi esimerkiksi lomautettu, sairaus-, vanhempain- tai vuorotteluvapaalla. Rahapalkan maksamista ei vaadita.
Esimerkiksi jos työntekijä saa pitää lomautuksen ajan käytössään luontoisetupuhelimensa tai luontoisetuautonsa, edut arvostetaan luontoisetupäätöksen mukaiseen arvoon myös lomautusajalta.
Ravintoetu poikkeaa tässä muista luontoiseduista. Lounassetelin, muun paperisen tai sähköisen ruokailulipukkeen tms. arvostaminen 75 prosenttiin nimellisarvostaan ei ole mahdollista esimerkiksi lomautuksen tai sairaus-, vanhempain- tai vuorotteluvapaan ajalta.
Tämä johtuu siitä, että työnantaja voi antaa 75 prosenttiin arvostettuna vain yhden lipukkeen sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työnantaja ei ole muulla tavoin järjestänyt ruokailua.
Jos työnantaja tarjoaa ravintoedun myös muilta kuin tosiasiallisilta kotimaan työpäiviltä esimerkiksi vuosiloma- tai sairauspäiviltä, etu on arvostettava 100 prosenttiin sen nimellisarvosta.
3. Ennakonpidätys rahapalkasta
Ennakonpidätys luontoisedusta tehdään yleensä palkanmaksukausittain niin, että luontoisedun raha-arvo lisätään rahana maksettavan palkan määrään ja tästä rahapalkan ja luontoisedun raha-arvon yhteismäärästä lasketaan ennakonpidätysprosentin mukainen ennakonpidätyksen määrä. Tämä ennakonpidätyksen määrä vähennetään työntekijälle maksettavan rahapalkan määrästä.
Jos rahapalkkaa ei makseta ollenkaan, luontoisedusta ei voi käytännössä tehdä ennakonpidätystä. Esimerkiksi lomautusajalta annettavasta luontoisedusta voi jäädä ennakonpidätys tästä syystä tekemättä.
Jos luontoisedusta on jäänyt ennakonpidätys tekemättä siksi, että palkanmaksukautena ei ole maksettu rahapalkkaa, annettu luontoisetu on otettava huomioon myöhemmin samana kalenterivuotena tapahtuvissa rahapalkan maksuissa.
Myöhemmin samana kalenterivuonna maksettavaan rahapalkkaan lisätään niiden aiemmin annettujen luotoisetujen raha-arvot, joista ei ole tehty ennakonpidätystä. Tästä rahapalkan ja luontoisetujen raha-arvojen yhteismäärästä lasketaan ennakonpidätysprosentin mukainen ennakonpidätyksen määrä, joka vähennetään työntekijälle maksettavan rahapalkan määrästä.
Työntekijälle maksettava rahapalkka jää tällöin tavanomaista pienemmäksi, koska siitä vähennetään myös aiemmin annettujen luontoisetujen ennakonpidätyksen määrä. On myös mahdollista, että rahapalkkaa ei jää aiemmin annettujen luontoisetujen huomioimisen jälkeen maksettavaksi ollenkaan.
Jos loppuvuonna maksettavat rahapalkat eivät riitä rahapalkkojen ja luontoisetujen raha-arvojen yhteismäärästä lasketun ennakonpidätyksen tekemiseen, veroa voi tulla maksettavaksi jälkikäteen.
Jos kalenterivuoden aikana tehdyt ennakonpidätykset ja itse mahdollisesti maksetut ennakkoverot ja lisäennakot eivät riitä verovuoden verojen maksuun, verotuksen valmistumisen jälkeen tuleen maksuun jäännösveroa. Jäännösverolle kertyy korkoa verovuotta seuraavan helmikuun alusta alkaen. Korkoprosentti on tällä hetkellä 2.
4. Työntekijän eläke- ja työttömyysturva
Veronalaisesta palkasta on yleensä pidätettävä ennakonpidätyksen lisäksi myös työntekijän eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Niiden määrä, kuten ennakonpidätyksenkin määrä lasketaan rahapalkan ja veronalaisten luontoisetujen yhteismäärästä.
Jos rahapalkkaa ei makseta tai jos rahapalkkaa ei jää ennakonpidätyksen vähentämisen jälkeen riittävästi työntekijän eläkevakuutusmaksuun ja työttömyysvakuutusmaksuun, puuttuvat maksut on hoidettava muulla tavalla.
Työtekijä voi maksaa kyseiset maksut työnantajalle tai työnantaja voi pidättää työntekijän maksuosuudet takautuvasti myöhempien palkanmaksujen yhteydessä. Takautuva pidätys on tehtävä työntekijän eläkevakuutusmaksun osalta yhden vuoden ja työttömyysvakuutusmaksun osalta kahden vuoden kuluessa.
Jos työntekijä ei maksa puuttuvia maksuja työnantajalle eikä työnantaja pidätä niitä takautuvasti, työnantajan työntekijän puolesta maksamat maksut katsotaan työntekijän veronalaiseksi palkaksi, jotka on huomioitava ennakonpidätystä tehtäessä. Koska työntekijä saa vähentää palkaksi katsotut eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut verotuksessaan, työntekijän verotettavan tulon määrä ei kuitenkaan kasva.
Jos työntekijä maksaa saamistaan luontoiseduista vähintään luontoisedun raha-arvoa vastaavan määrän työnantajalleen, hänelle ei synny saaduista eduista veronalaista etua eikä eduista tarvitse maksaa myöskään työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua.
5. Luontoisedun voi keskeyttää
Veronalainen luontoisetu syntyy luontoisedun kohteena olevan hyödykkeen käyttöoikeudesta. Veronalaista luontoisetua syntyy koko siltä ajalta, jona etu on työntekijän käytettävissä, vaikka hän ei tosiasiallisesti etua käyttäisikään.
Esimerkiksi autoedusta verotetaan myös siltä ajalta, jona autolla ei ajeta, jos auto on kuitenkin työntekijän käytettävissä myös tämän ajan. Jos autoedusta halutaan luopua tietyksi ajaksi, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä palauttaa auton sovituksi ajaksi työnantajalle.
Verohallinnon koronatilanteeseen liittyvissä linjauksissa todetaan, että jos autoa ei ole poikkeusolosuhteissa mahdollista palauttaa työnantajalle, riittää, että auton avaimet palautetaan työnantajalle.
Myös auton ottaminen pois liikennekäytöstä keskeytyksen ajaksi riittää autoedun keskeytykseen.
Kun kyse on yhdenmiehen yhtiöstä, Verohallinnon linjauksen mukaan autoedun keskeytykseen vaaditaan kuitenkin aina, että auto on poistettu liikennekäytöstä keskeytyksen ajaksi.
Marjo Salin
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton johtava asiantuntija
LISÄÄ LUONTOISEDUISTA
- Kannattaako luontoisedusta pitää kiinni, kun palkanmaksu loppuu? Lue joulukuun Taloustaidosta juttu Luontoisedusta voi tulla kulu. Jutun voi lukea näköislehdestä, ja se aukeaa verkkopalveluun rekisteröityneille.
- Puhelin, ruoka vai auto – mikä on suosituin luontoisetu?
