Kaikkia vanhuspalveluiden maksuja ei säädellä laeissa. Tällöin maksuperusteet sekä tulkinnat voivat vaihdella kunnasta toiseen esimerkiksi siinä, mikä on sellaista tuloa, joka otetaan huomioon tulosidonnaisia maksuja laskettaessa.
”Aina tulokäsitteet eivät ole samoja kuin verotuksessa”, kertoo johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta.
Tarkat tiedot siitä, miten erityyppiset tulot otetaan huomioon palvelumaksuja laskettaessa, täytyy kysyä omasta kotikunnasta tai siitä kuntayhtymästä, joka kunnan vanhuspalveluista vastaa. Kysy ainakin näitä asioita:
1. MITÄ KUULUU NETTOTULOIHIN?
Esimerkiksi laitoshoidossa maksun pohjana ovat nettotulot: tulot ennakonpidätyksen jälkeen. Mukaan lasketaan eläkkeet ja niihin rinnastettavat muut kuukausitulot ja verosta vapaat tulot (mm. tietyt etuudet).
Lisäksi huomioidaan pääomatulot, kuten korot, osingot, vuokratulot, maa- ja metsätalouden tulot, nettona.
Säädöksissä ei kuitenkaan ole avattu, mitä kaikkea pääomatuloista on voitu vähentää. ”Käytännöt saattavat vaihdella.”
MITÄ KUULUU BRUTTOTULOIHIN?
Kotiin annettavissa avopalveluissa maksuperusteena ovat bruttotulot. Kuukausitulona otetaan huomioon veronalaiset (ei siis verotettavat) ansiotulot (mm. eläke), sekä pääomatulot.
”Jos veronalaisen tulon käsitettä seurattaisiin tiukasti, esimerkiksi sijoitusasunnon hoitovastiketta ei vähennettäisi pääomatuloista”, Sami Uotinen sanoo.
”Koska kysymys kuitenkin on maksukyvyn mukaan mitoitettavista palvelumaksuista, hoitovastike yleensä huomioidaan. Rahoitusvastiketta välttämättä ei, koska se on lainan maksua.”
Selvintä lienee eläkkeiden ja vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ”eläkkeen” kaltaisten säännöllisten tulojen kohtelu: ne otetaan aina huomioon. Myös juoksevat pääomatulot, kuten korkotulot, osingot ja vuokratulot, huomioidaan, mutta aina ei ole selvää, mitä niistä voi ensin vähentää.
HUOMIOIDAANKO KODIN MYYNTI TAI PERINTÖ?
Oman kodin myynnistä saatavaa tuloa, perintöjä tai avio-oikeuden nojalla esim. erossa saatuja varoja ei yleensä huomioida tulona. Jos ne sijoitetaan ja niistä kertyy pääomatuloja, ne huomioidaan.
LASKETAANKO MYÖS PUOLISON TULOT MUKAAN?
Avo- tai aviopuolison tulot huomioidaan jatkuvassa ja säännöllisessä kotihoidossa sekä laitoshoidossa, jos hoidettava on suurituloisempi kuin puolisonsa.
MITEN METSÄOMAISUUS VAIKUTTAA?
Metsätulot otetaan huomioon laskennallisen mallin mukaan juoksevasti, joten puunmyyntituloja ei erikseen huomioida. Myös metsän hallintaoikeuden haltijalle lasketaan laskennallinen metsätulo.
MITEN SIJOITUSTEN TUOTOT LASKETAAN MUKAAN?
Sijoitustuotteissa tulkinnanvaraa on runsaasti. Miten kohdellaan sijoitusrahasto-osuuksia, sijoitusvakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia tai uutta osakesäästötiliä? Jos sijoituksen arvo kasvaa, mutta sijoittaja ei nosta tai voi nostaa siitä rahaa ulos, voidaanko jopa pelkkä arvonnousu (esim. osakkeissa) laskea hänelle tuloksi?
”Jos arvonnousu on spekulatiivista, kuten esimerkiksi osakkeissa, eikä sitä makseta ulos sijoittajalle, voi olla, että sitä ei oteta huomioon tulona. Jos taas on kysymys vaikkapa laskuperustekorosta, joka säännöllisesti lisätään sijoituksen pääomaan, se saatetaan ottaa huomioon. Mitä varmempaa tuloa, sitä todennäköisemmin se otetaan huomioon”, Sami Uotinen selittää.
Sijoitusrahastosta ulos maksettu tuotto-osuus varmaankin huomioidaan, rahaston kasvuosuuden arvonnousua todennäköisesti ei.
Uuden osakesäästötilin kohtelusta ei ole vielä tietoa. ”Mutta jos tilille maksetaan osinkoja, saattaa olla, että ne ovat huomioon otettavia tuloja, vaikka niitä ei nostaisi tililtä.”
KUKA MAKSAA LASKUN? Mitä vanhempiesi vanhuusvuodet tulevat maksamaan ja kuka ne maksaa? Kuka maksaa aikanaan sinun tarvitsemasi hoivan ja palvelut? Meillä ja teillä eri maksut: kotikunta ratkaisee. Lue jutut tammikuun Taloustaidosta. Voit lukea artikkelit näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.
Ulla Simola
