Opintotukea voi hakea ulkomailla opiskeluun yhtä lailla kuin kotimaankin opintoihin. Jos opiskelee kalliissa maassa, toimeentulo voi olla haastavaa. Taloustaidon lukijat kertovat, miten he selviytyivät opiskeluaikana taloudenpidosta.
”Asuin asuntolassa nimellisvuokralla, Lainasin oppikirjat korkeakoulun kirjastosta. Söin koulun ruokalassa koulupäivisin. Opintolainalla ostin vaatteet ynnä muut tarpeelliset. Ostin ruokatarpeita ja valmistin itse ruokaa.”
Näin kertoo eräs Taloustaidon lukija siitä, miten hän sai rahat riittämään opiskellessaan useita vuosia ulkomailla. Rahoitukseksi hän oli nostanut opintolainan ja hakenut stipendin. Oppilaitos oli korkeakoulu.
Korkeakouluopinnot vetävät ulkomaille eniten opiskelijoita, kertovat Kelan tilastot. Lukuvuonna 2021–2022 vain noin kolme prosenttia opintotuen saajista lähti ammatilliseen oppilaitokseen ja vajaat kaksi prosenttia lukioon.
Useimmat lähtijät ovat nuoria. Taloustaidon kyselyn vastaajista noin kolme neljästä oli opiskellut 18–25-vuotiaana. Yli 35-vuotiaita vastaajia ei kyselyyn osallistunut yhtään. Kannattaa silti muistaa, että myös aikuinen, jo työssä oleva henkilö voi saada ulkomailla opiskelusta tai vaihdossa työskentelystä paljon hyötyä – ja tukiakin on haettavissa.
Kelan opintotuki koostuu ulkomailla opiskellessa opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Asumislisään eivät vaikuta asumiskustannukset, vaan tuki on ulkomailla kaikkialla 210 euroa kuukaudessa. Lainatakauksen saa 800 eurolle kuukaudessa. (summat vuodelle 2023). Opintotuen saamiselle on toki myös ehtonsa.
Opintoraha suosituin tuki
Taloustaidon kyselyyn vastanneista 70 prosenttia oli saanut ulkomailla opiskeluun opintorahaa ja yli puolet oli nostanut myös opintolainan.
Sukulaisten apu oli kolmanneksi tavallisin rahoitustapa. Alle viidennes teki töitä opiskelun ohessa.
| Miten rahoitit opintosi ulkomailla? | Henkilöä | % |
| Sain Kelan opintorahaa | 30 | 70 |
| Nostin opintolainaa | 23 | 54 |
| Sukulaiset auttoivat | 18 | 43 |
| Säästöillä | 13 | 31 |
| Sain asumislisää | 13 | 31 |
| Hain stipendin | 9 | 21 |
| Hain Erasmus-tukea | 9 | 21 |
| Tein töitä opintojen ohella | 7 | 17 |
| Muu tapa | 3 | 7 |
| Sain aikuiskoulutustukea | 1 | 2 |
Taloustaidon kysely 6-7/2023, N=43
Muu tapa = 1) sain työttömyyspäivärahaa, 2) sain lääkintöhallituksen myöntämän opintolainan 3) sain apurahan säätiöltä.
Sukulaiset avuksi
Kahdeksan henkilöä kertoi tehneensä töitä opiskelun ohella. Jotkut vastaajat sanoivat, että opiskelijana ei saanut tehdä töitä kohdemaassa.
Yleisin rahoitustapa Kelan opintotuen jälkeen oli sukulaisten tuki. Sitä oli saanut yli 40 prosenttia vastaajista.
Asuinpaikkakunnan kalleus yllätti jotkin vastaajat. Taloutensa budjetoivat selviytyivät menoista parhaiten.
| Riittikö raha? | Henkilöä | % |
| Kyllä | 35 | 80 |
| Ei | 9 | 20 |
Taloustaidon kysely 6-7/2023, N=44
Miten sait rahan riittämään?
”Edullisemmat asumiskustannukset ja yleisesti Suomea edullisempi hintataso.”
”Nuukailemalla”
”Laitoin itse ruokaa, vaikka ulkona syöminen olisi houkutellut enemmän. En shoppaillut, vaan ostin ainoastaan tarpeelliset.”
”Ruotsissa asuin alivuokralaisena kimppakämpässä ja Englannissa opiskelija-asuntolassa. Tarkka budjetointi, kesätöistä kasatut säästöt ja matala elintaso. Lisäksi nostin reippaasti opintolainaa.”
”Tukia oli aika paljon ja vanhempani halusivat maksaa esimerkiksi osan vuokrasta. Minulla oli myös opintolainaa ja säästöjä, mutta muistaakseni rahat riittivät muutenkin. En budjetoinut tai muutenkaan yrittänyt säästää rahaa. Tärkeämpää oli, että pääsen kokemaan paljon.”
”Itävalta oli vuosina 1976–1982 halpa maa. Lisäksi tein hanttihommia opiskelujen ohella.”
”Apuraha oli riittävän suuri kattamaan vuokramenot. Tokiossa asuminen on erittäin kallista. Oli myös omia säästöjä.”
”Vanhemmat auttoivat.”
”Asuin säästeliäästi ja pidin kuluista kirjaa. Opintolaina auttoi paljon, mutta tuo tuli yhtenä summana vuoden alussa - budjetointi piti tehdä itse että sai lainan riittämään. Vuokra meni lainasta - opintoraha ei tähän riittänyt. Mutta lainalla ja opintorahalla yhdessä selvisi - töitä tekemällä sai jopa vähän säästöjä muuhunkin.”
”Tarkalla budjetoinnilla, sillä töitä ei ollut mahdollista opintojen ohessa ulkomaalaisen tehdä. Toisaalta myös siihen aikaan euron kurssi oli puolellani, ja suomalainen opintotuki riitti ”enempään” kuin mitä olisi Suomessa riittänyt.”
Jos raha ei riittänyt, mistä se johtui?
”Jouduin vuokraamaan huoneen, johon vuokranantaja ei halunnut tehdä vuokrasopimusta. Tämän takia en saanut asumistukea.”
”Käytin liikaa rahaa huvituksiin, asuminen oli kallista.”
”Kallit elinkustannukset yllättivät.”
”Kelan tuki oli täysin riittämätön, koska asumislisää ei saanut vaikka asunnon vuokra oli samaa tasoa kuin Suomessa. Yliopiston campus-majoitukseen pääsivät vain pitkäaikaiset opiskelijat. Matkat koululle olivat pitkät ja kalliit.”
”Eläminen Lontoossa oli kallista.”
”Liian kallis asunto.”
Iso- Britania ja Saksa suosituimmat
Suosituimmat opiskelumaat olivat Iso-Britannia ja Saksa, kaukaisimmat Australia, Indonesia, Japani ja Yhdysvallat.
Yleisin opiskeluaika oli 3–6 kuukautta. Yli 40 prosenttia oli kuitenkin opiskellut 2–4 vuotta tai yli neljä vuotta.
| Kuinka pitkään opiskelit ulkomailla? | Henkilöä | % |
| 3–6 kuukautta | 13 | 30 |
| 2–4 vuotta | 9 | 20 |
| yli 4 vuotta | 8 | 18 |
| 6 kk–1 vuos | 8 | 18 |
| 1–2 vuotta | 5 | 12 |
| Alle 12 vrk | 1 | 2 |
Taloustaidon kysely 6-7/2023, N=44
Mitä ulkomailla opiskelevan on hyvä tietää verotuksesta? Millaisessa tilanteessa opintotukea voi joutua maksamaan takaisin? Lue juttu Oppia muilta mailta painetusta Taloustaidosta 7/2023. Lehti ilmestyy keskiviikkona 9. elokuuta.
Satu Alavalkama
