Vuoden alusta osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Se on joustava, mutta pienentää lopullista eläkettä.
Eläkeuudistuksen myötä osa-aikaeläke lakkautettiin ja sen tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke (ove). Eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi.
Viimeiset osa-aikaeläkkeet alkavat tammikuussa, ja eläkettä on pitänyt hakea eläkeyhtiöstä jo viime vuoden puolella. ”Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ensimmäiset voivat päästä helmikuun alusta”, kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Voit siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, kun olet täyttänyt 61 vuotta. Voit valita, otatko eläkkeestäsi maksuun puolet (50 %) vai neljäsosan (25 %). Vuonna 2025 tämän eläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen.
Maksuun otettua eläkkeen osaa pienennetään jokaiselta kuukaudelta 0,4 prosenttia alimpaan eläkeikään asti eli 4,8 prosenttia vuodessa. Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa siis koko eläkeaikasi kuukausieläkkeen määrään. Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin.
Ei rajoituksia työnteolle
Marjukka Hietaniemen mukaan ajatus ove:ssa on sama kuin oli osa-aikaeläkkeessäkin: sillä halutaan tukea työntekoa myöhemmällä työuralla.
Ove:ssa ei sen sijaan ole rajoituksia työnteolle, kuten oli osa-aikaeläkkeessä.
”Osa-aikaeläkkeellä piti tehdä tarkoin rajatusti töitä, mutta ove:ssa voi tehdä töitä juuri niin paljon kuin haluaa ja miten työnantajan kanssa sovitaan”, Hietaniemi tähdentää.
”Töitä ei tässä uudessa eläkemuodossa myöskään tarvitse tehdä lainkaan, toisin kuin osa-aikaeläkkeellä, jos osittaisella eläkkeellä tulee toimeen.”
Aiemmasta osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta siis on luovuttu, eikä osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeen liity palkka- tai työaikaseurantaa.
Kun työuraa jatkaa
Alaikäraja ove:ssa on sama kuin osa-aikaeläkkeessäkin oli, mutta siinä ei ole yläikärajaa, kun osa-aikaeläke puolestaan piti ottaa ennen 68 vuoden ikää.
Ove ei Hietaniemen mukaan tarjoa yksinomaan väylää jäädä aikaisemmin osittaiselle eläkkeelle.
”Tässä eläkemuodossa voi myös myöhentää työuraa ja keventää työntekoa ennen kuin jää kokoaikaiselle vanhuuseläkkeelle.”
”Jos alin vanhuuseläkeikäni on esimerkiksi 65 vuotta ja jatkan pari vuotta pidempään työntekoa, voin halutessani ottaa ulos osittaisen vanhuuseläkkeen. Tuolloin eläkkeeseen ei tule varhennusvähennystä, vaan päinvastoin lykkäyskorotus siihen osaan eläkkeestä, jota lykätään”, Hietaniemi kertoo.
Jos siis otat esimerkiksi puolet eläkkeestä ulos alimmassa vanhuuseläkeiässä, siihen ei tule varhennusvähennystä eikä lykkäyskorotusta. Mutta loppuosaan eläkkeestä, jonka otat vasta jäädessäsi kokonaan eläkkeelle, tulee lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia karttuneesta eläkkeestä kuukaudessa.
Vanhuuseläke kutistuu
Jos jää osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle vaikkapa pariksi vuodeksi, vähennys lopulliseen vanhuuseläkkeeseen on tuntuva. Pudotus varhennettuna otettuun eläkeosuuteen on 24 kuukaudelta peräti 9,6 prosenttia.
”Lopullisen eläkkeen pieneneminen on myös riippuvainen siitä, kuinka paljon työtä vähentää. Jos et vähennä työntekoa yhtään, pudotus ei ole lainkaan näin iso.”
Mutta mitä ideaa on ottaa eläkettä ulos, jos ei vähennä työntekoa?
”Ihmisillä on erilaisia rahantarpeita”, Hietaniemi vastaa.
Elinaikakertoimen eläkettä alentava vaikutus lasketaan mukaan ove:een ja myös lopulliseen eläkkeeseen. ”Näissä eläkkeissä voi olla eri elinaikakerroin”, Hietaniemi toteaa.
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voi nostaa myös silloin, jos joutuu työttömäksi ja tarvitsee lisää tuloja. ”Sillä voi paikata toimeentuloaan”, Hietaniemi sanoo.
Tammikuun Taloustaidossa on esimerkkilaskelma, josta selviää, että kahden vuoden varhennettu osittainen eläke tarkoittaa pysyvästi noin sadan euron pudotusta bruttoeläkkeeseen. Tämä siitäkin huolimatta, että varhennetulla eläkkeellä tehdystä työstä kertyy lisää eläkettä. Lue koko artikkeli tammikuun Taloustaidosta. Kirjaudu tästä lukeaksesi tammikuun Taloustaitoa.
Lisätietoa eläkeuudistuksesta:
Riitta Rimmi
