Menestyneet yrittäjät kansoittavat veropäivänä tulolistan kärkeä, mutta kaikilla yrittäjillä ei mene yhtä hyvin. Erityisesti monella pienyrittäjänaisella on hyvin vaatimattomat tulot. Myös kevytyrittäjänä nainen laskuttaa miestä vähemmän. Mistä tämä johtuu?
Yrityksen perustamalla voi onnistua kartuttamaan tulonsa paremmiksi kuin palkansaajana. Toisaalta riskinotto yrittäjänä saattaa päättyä epäonnistumiseen ja isoihin velkoihin. Näiden ääripäiden välissä moni yrittäjä kituuttaa hiljalleen pikkutuloilla.
Yrittäjän tienesteihin vaikuttavat esimerkiksi toimiala, osaaminen, yritysmuoto ja pää- tai sivutoimisuus.
Naisten omistamat suomalaiset pienyritykset laskuttavat keskimäärin puolet pienempiä summia kuin miesten omistamat, kertoo yrityksille tilejä ja taloushallinnon palveluja tarjoava yhtiö Holvi.
Holvin vuosina 2023–2024 tekemän selvityksen mukaan miespuolisten pienyrittäjien keskimääräinen laskutussumma liikkuu kuukausittain 1 600–2 500 euron välillä, kun taas naisten kuukausilaskutus liikkuu 600–1 000 eurossa. Miesten laskutuksessa on myös suurempaa vaihtuvuutta, ja joinakin kuukausina kokonaissummat ovat jopa viisinkertaisia naisten laskutukseen verrattuna.
“Sukupuolten väliseen eroon löytyy rakenteellisia syitä: tietyt alat ovat mies- ja tietyt naisvoittoisia. Alojen välillä on suuria eroja hinnoittelussa ja kulurakenteessa”, sanoo Holvin toimitusjohtaja Tuomas Toivonen.
Parhaat tulot teknisillä aloilla
Mikro- ja yksinyrittäjät Myry ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén vahvistaa, että naisvaltaisilla palvelu-, sote-, hyvinvointi- ja luovilla aloilla yrittäjien bruttotulot ovat korkeintaan 2 000 euroa kuussa. Tämä käy ilmi Myryn jäsenkyselystä, jossa vastaajamäärä on noin 400 henkilöä.
”Parhaiten menestyvät Myryn kyselyyn vastanneet työskentelivät it-alalla, teknologia- tai korjaamoyrityksissä, sijoitus- tai asuntosijoituspalveluissa tai yritysjohdon konsultteina”, sanoo Hanén.
Hanén huomauttaa, että myös yrittämiseen käytetty työaika selittää tulojen pienuutta.
”Naisissa on valtavan paljon yrittäjiä, jotka eivät esimerkiksi perheen tai ikääntyvien vanhempien hoivan vuoksi pysty tekemään täyttä työpäivää. Joskus osa-aikaisuuteen on syynä uupumus tai työkyvyn heikentyminen.”
Yrittäjän koulutus luonnollisesti vaikuttaa alan valintaan. Vauhtia Yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun - tutkimuksessa on selvitetty, miten koulutus vaikuttaa yrittäjän tuloihin.
Suurimmat tulot
- Tekniikan alat
- Tietojenkäsittely ja tietoliikenne
- Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
- Muut tai tuntemattomat alat
- Yleissivistävä koulutus
- Maa- ja metsätalousalat
Pienimmät tulot
- Kasvatusalat
- Luonnontieteet
- Humanistiset ja taidealat
- Terveys- ja hyvinvointialat
- Yhteiskunnalliset alat
- Palvelualat
Lähde: Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun -tutkimus, 2023.
Kevytyrittäjänaisilla keskitulot 3 000 euroa vuodessa
Myös kevytyrittäjien joukossa naisten tulot ovat miehiä matalammat, kertoo valtioneuvoston teettämä Vauhtia yritysten perustamiseen ja kasvuun -tutkimus. Vuonna 2022 kevytyrittäjänaisilla mediaanitulot (tutkimusjoukon keskimmäinen luku) olivat noin 1 000 euroa vuodessa, suomalaisilla hieman alle, ulkomaalaistaustaisilla hieman yli.
Mieskevytyrittäjillä mediaanitulot ovat noin puolitoista tuhatta, mutta heistä ulkomailla syntyneillä mediaani oli 3 400 euroa.
Kevyytyrittäjien keskimääräiset tulot ovat vaihdelleet ulkomaalaistaustaisten miesten noin 8 000 eurosta suomalaisten naisten noin 3 000 euroon vuodessa.
Kevytyrittäjien keskitulot 2019-2022
Sukupuolen ja ammattialan mukaan
Kevytyrittäjien keski- ja mediaanitulot ovat kasvaneet vuosina 2019–2022 korona-aikaa lukuunottamatta kaikilla aloilla, paitsi niillä henkilöillä, joiden ammattiala ei ollut Tilastokeskuksen tiedossa. Lähde: Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun -tutkimus, 2023.
Pienyrittäjät: yhteiskunta ei tue riittävästi
Moni pienyrittäjä kokee, että yrittäjien vaikeus saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, kova verotus ja korkeat YEL-maksut tulojen vaihtelevuudesta huolimatta vaikeuttavat yrittäjyyttä huomattavasti. Kun kilpailu asiakkaista ja toimeentulosta on kovaa, jää pienyrittäjä helposti ahtaalle. Tämä käy ilmi Holvin tammikuussa 2025 asiakkailleen tekemästä Pienyrittäjäpulssi-kyselystä, johon vastasi 1077 pienyrittäjää.
Vastaajista yli 85 prosenttia koki, ettei yhteiskunta tue heitä riittävästi ja 34 prosenttia kertoi siksi harkinneensa siirtymistä palkkatyöhön. Vastaajista noin 33 prosenttia kertoi hyvinvointinsa heikentyneen viimeisen kahden vuoden aikana ja noin 43 prosenttia kertoi kokevansa joskus tai usein yksinäisyyttä.
YEL-selvitystyö alkoi
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut filosofian tohtori Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmien kehitystarpeita. Rantalan on tarkoitus kartoittaa nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuvaihtoehtoja.
Rantalalla on pitkä kokemus vakuutusalalta valtionhallinnon sekä vakuutusalan yritysten ja järjestöjen johtotehtävistä. Hän työskenteli Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana vuosina 2001–2019.
YEL-selvityksen on määrä valmistua 30.11.2025 mennessä. Selvitystyön tukena toimii seurantaryhmä, johon kutsutaan edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Suomen Yrittäjistä, Mikro- ja yksiyrittäjistä, ETK:sta, Verohallinnosta, Työeläkevakuuttajat Telasta, Finanssialasta sekä työmarkkinakeskusjärjestöistä.
Satu Alavalkama
Jutun lähteitä:
Holvi Payment Services Oy:n dataselvitys yli 6 000 suomamlaisten pienyritysten kuukausilaskutuksesta 2023-2024
Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun: Tommi Pukkinen, Pekka Stenholm, Jarna Heinonen, Mika Naumanen, Sari Vainikainen / Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:25
Holvi Payment Services Oy: Pienyrittäjäpulssi, 14.-20.1.2025
