Verosäästö, vaivattomuus ja helppous. Ne ovat pyöräedun parhaita puolia, tuumivat Taloustaidon kyselyyn vastanneet pyöräilijät. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tarttuneet etuun.
Verovapaa pyöräetu on Suomessa jo noin 100 000 työntekijällä. Työsuhdepyörien määrä on siis ylittänyt työsuhdeautojen määrän.
Pyöräetu saa liikkumattomatkin liikkeelle, tiedottaa pyöräetua tarjoava operaattori Gobybike. Yrityksen mukaan työsuhdepyörän hankinta on keskimäärin kaksinkertaistanut edunsaajan liikkumisen: yli kahteen tuntiin viikossa.
Taloustaito kysyi helmi-maaliskuussa verkossa, mikä pyöräedussa houkuttaa. Kunnon kohotus, talous vai molemmat? Kyselyyn vastasi 181 henkilöä, joista 74:llä oli työsuhdepyörä ja 86 aikoi hankkia sellaisen. Vastaajista 21:llä ei ollut mahdollisuutta tai halua pyöräetuun.
Miksi halusit ottaa työsuhdepyörän? -kysymyksen suosituin vastaus oli "verosäästö". Näin perusteli 47 vastaajaa.
Polkupyöräetu on työntekijälle verovapaata tuloa 1 000 euroon saakka vuodessa. Palkan osana annettuna se alentaa veronalaista palkkaa, jolloin myös veroprosentti pienenee. Jos taas saa pyöräedun rahapalkan päälle, ansiotulojen verotus ei kiristy edun vuoksi.
Yhteensä talouteen painottuvat hyödyt keräsivät 112 mainintaa. Niihin kuuluivat esimerkiksi vaihtoehdot "pyörän hankintakustannus tulee vähitellen" sekä "helppo hankinta, vakuutus ja huolto kunnossa".
Jokin muu, mikä -vastauksen perusteluja:
- Mahdollisuus omaan aikaan ja luontoon joka päivä
- Pyöräretket, voi ajaa pyörällä miltei kaikki työ- ja vapaa-ajan matkat, säästää HSL-kuukausilipun hinnan
- Helppo tapa hankkia uusi pyörä vanhan tilalle
- Työnantaja tarjoaa edun palkan lisänä
- Työnantaja maksaa osan pyörän hinnasta
Kalliimpi pyörä kuin omalla rahalla
Liikkuminen on mukavampaa hyvällä pyörällä. Pyöräedulla on mahdollista hankkia sellainen ikään kuin osamaksulla. Taloustaidon kyselyyn vastanneista työsuhdepyöräilijöistä 49 kertoi, että ei olisi omalla rahalla ostanut yhtä kallista pyörää.
Vajaa kolmannes (20 henkilöä) tähän kysymykseen vastanneista olisi ostanut samanhintaisen pyörän myös omalla rahalla. Työsuhdepyörien hankintahintojen mediaani (keskimmäinen arvo) oli kyselyssä 3 700 euroa.
Sähköpyörällä ajeli 33 vastaajaa. Sähköiset maasto- ja läskipyörät olivat hiukan suositumpia kuin pystyn ajoasennon tarjoavat sähköiset kaupunkipyörät tai nopeaan maantieajoon sopivat sähköpyörät.
Ilman sähköä, mutta nopeilla ja urheilullisilla pyörillä polki 29 työsuhdepyöräilijää. Tätä selittää se, että kyselyyn vastasi myös useita aktiivipyöräilijöitä.
Vastaajista 52 kertoi saavansa pyöräedun palkan sisällä, eli rahapalkan määrä oli laskenut pyöräedun verran. Pyöräedun oli saanut palkankorotuksena 17 vastaajaa.
Sähköinen citypyörä kiinnostaa aloittajia
Työsuhdepyörän hankintaa suunnitteli 86 kyselyyn vastannutta henkilöä. Heistä joka kolmas halusi itselleen sähköisen citypyörän, jossa on korkea ajoasento. Sähköisen maastopyörän tai fätin aikoi hankkia hiukan alle neljännes vastaajista. Yhtä moni havitteli sähköistä urheilupyörää – eli hybridiä, gravelia, maantiepyörää tai vastaavaa – maantieajoon.
Pyörän suunniteltu hintakatto vaihteli vastaajilla 1 000–7 000 euron välillä. Suunniteltu mediaanihinta oli kyselyssä enintään 3 650 euroa.
Vastaajista 14 ei ollut hankkimassa itselleen työsuhdepyörää. Asiaa perusteltiin näin:
- Veroetu ei ole riittävä.
- Minulla on jo riittävästi pyöriä, eikä ole tarvetta vaihtaa muutamaan vuoteen.
- Minulla on laadukas polkupyörä enkä ole hankkimassa lähiaikoina uutta. Jos olisin hankkimassa uutta, voisin harkita työsuhdepyörää vaihtoehtona.
- Haluaisin työsuhdepyörän, mutta työnantajani ei tarjoa kyseistä etua.
- Työnantajani ei tarjoa mahdollisuutta. Lisäksi pienituloisena häviäisin palkassa suhteettoman paljon verrattuna parempipalkkaisiin.
- Ehdot ovat sellaiset, että ei kannata. Olen eläköitymässä muutaman vuoden kuluttua.
- En halua, että työnantaja tai kukaan muukaan omistaa polkupyörääni. Samasta syystä en halua työsuhdeautoa tai liisata autoa.
- Kalustoa on riittävästi, kolme pyörää tallissa.
- Hinnat nousi tämän myötä järjettömästi.
- Työsuhdepyörästä tulee ylimääräisiä kuluja, lähinnä lesingfirman vakuutukset, jotka korvaavat mahdollisen pyörän varastamisen tms. leasingyhtiölle, mutta työsuhdepyörän omistajalle tästä ei varsinaisesti ole mitään muuta kuin kuluja.
Pyörää käytetään sekä hyötyyn että huviin
Kysymykseen Mihin käytät pyörääsi? vastasi 67 työsuhdepyöräilijää. Osa käyttää pyöräänsä arjen asiointiin, osa urheilemiseen ja osalla sama pyörä palvelee lähes kaikkialla. Työsuhdepyörällä ei ole pakko polkea työmatkoja, mutta moni tekee niin. Vastaajista 43 kertoi ajavansa pyörällä töihin, tai muuta hyötyajoa.
Pyörällä töissä käymistä helpottaa, jos pyörille on turvalliset pysäköintitilat ja pyöräilijälle paikka, missä vaihtaa vaatteet ja säilyttää varusteet. Näistä järjestelyistä kertoi 147 vastaajaa. Alle kolmannes joutui jättämään työsuhdepyöränsä turvattomasti kadulle tai pihalle.
Kuvioiden lähde: Taloustaidon verkkokysely 2-3/2024, N=181
Satu Alavalkama
Kuva: Leena Louhivaata
Haluatko laskea, kuinka paljon sinä saisit verosäästöä työsuhdepyörästä? Tutustu juttuun Hankkisinko työsuhdepyörän – miten pyöräetua verotetaan?
