Kasvuhakuisille ja toimintaansa kehittäville pk-yrityksille on tarjolla lukuisia kanavia laina- tai tukieurojen hakemiseen. Vaivannäkö hakemusvaiheessa kannattaa, sillä kielteinen päätös voi sulkea lainahanat entistä tiukemmin.
Pk-yritysten suhdannekyselyt ovat näyttäneet pari viime vuotta lähes toimialaan katsomatta matalapainetta. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös niitä, joille nykysuhdanne avaa uusia markkinanäkymiä ja kasvumahdollisuuksia.
Mutta mistä lähteä liikkeelle, jos 5–10 henkilöä työllistävän yrittäjän mielessä kangastelee kasvu, mutta oma kassa ei kestä investointia? Hakisiko pankkilainaa vai ottaisiko yhteyttä Ely-keskukseen tai Finnveraan? Voisivatko yksityiset sijoittajat ja enkelirahoittajat innostua samasta ideasta?
Alan asiantuntijayrityksen Suomen Rahoitusneuvoja Oy:n osakkaan ja konsultin Ville Urpilaisen mukaan pienten yritysten ensimmäinen ja tärkein kasvurahoituksen lähde on oma pankki.
”Sen kanssa tehdään toisaalta myös virheitä, joita on jälkikäteen työlästä paikata”, Urpilainen toteaa.
Useimmiten pulmat liittyvät investointien ylioptimistisiin tuottolaskelmiin ja riittämättömiin vakuuksiin. Kielteisen päätöksen jälkeen pankkilainan saaminen on entistä vaikeampaa.
”Huolelliseen pohjatyöhön kannattaa siis panostaa”, Urpilainen painottaa.
Pitkäaikaisesta pankkiasiakkuudestakaan ei välttämättä ole etua. Pankkien konttoriverkosto on harventunut, eikä niissä entiseen tapaan tunneta paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä.
”Sääntely on kiristynyt ja rahoituspäätökset tehdään numerofaktojen ja riskiarvioiden perusteella”, Ville Urpilainen muistuttaa.
Finnverasta lainalle lisävakuuksia
Mikä sitten neuvoksi, jos lainahakemus palaa pankista bumerangina?
Seuraava osoite on useimmiten Finnvera, joka tarjoaa yrittäjille rahoittajien kaipaamia lisävakuuksia. Kohteita voivat olla muun muassa perinteiset kone- ja laiteinvestoinnit, yrityksen käyttöpääoma, toimitusvakuudet sekä erilaiset tutkimus- ja tuotekehityshankkeet.
Moni mieltää valtion omistaman rahoitusyhtiön lähinnä isojen teollisuusyritysten tukijaksi. Aluepäällikkö Elisa Sipponen muistuttaa, että noin 85 prosenttia Finnveran asiakkaista on alle kymmenen henkilöä työllistäviä pienyrityksiä.
”Useimmiten tulemme avuksi, kun yrityksen omat vakuudet eivät enää riitä lainatiskillä. Nuorilla aloittavilla yrittäjillä ei puolestaan vielä ole vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta”, Sipponen selvittää.
Finnverastakaan rahaa ei irtoa automaattisesti. Yrityksen liiketoiminnan on oltava kannattavaa, velkataakan kohtuullinen ja taseen kunnossa. Samalla halutaan tarkat laskelmat siitä, kuinka tuleva investointi ja sitä varten otettava laina vaikuttavat yrityksen tulovirtaan ja maksukykyyn.
”Yrittäjien laskelmat tuotannon ja myynnin kasvusta sekä investoinnin takaisinmaksuajasta voivat olla optimistisia. Kannattaa mieluummin olla realisti ja kuvata myös hankkeen riskit”, Sipponen tähdentää.
Finnverassa takauksien minimimäärä on noin 10 000 euroa ja takausta voi saada jopa 80 prosenttiin lainamäärästä. Takaushakemuksia tulee myös suoraan pankkien kautta.
”Alle kymmenen henkilön yrityksissä keskimääräinen takaus on 100 000 euron tuntumassa. Keskeinen kriteeri on, että yritys pystyy maksamaan lainan takaisin”, Sipponen kertoo.
Kalliimpaa lainaa sijoittajilta
Pk-yritykset ovat barometrikyselyissä valitelleet rahoituksen vaikeutumista. Ville Urpilaisen ja Elisa Sipposen mukaan kasvurahaa on kuitenkin tarjolla riittämiin, jos yrityksellä vain on maksukykyä ja kehityshanke näyttää kriittisten laskelmien jälkeen kannattavalta.
Eikä tie ole täysin tukossa, vaikka Finnvera ja pankit jättäytyisivät sivuun. Yrityslainoja tarjoavat myös yksityiset sijoittajat joko suoraan tai sähköisten alustojen kautta.
”Niissä vakuuskriteerit ovat pankkeja löysemmät, ja tämä riski näkyy myös lainan hinnassa. Vakuudeksi voi riittää esimerkiksi investoinnin kohteena oleva tuotantokone tai pelkästään yrittäjän takaus”, Ville Urpilainen toteaa.
Yksi mahdollisuus on myös joukkorahoitus. Siinä sijoittajat antavat yhtiölle joko suoraa lainaa tai ottavat sijoituksen vastineeksi yrityksen osakkeita.
Rahoittajaa voi hakea myös omasta lähipiiristä tai bisnesenkeleiden verkostosta. Rahoituksen vastineena on yleensä hallituspaikka ja omistussiivu yrityksestä.
Kehityseuroja myös Ely-keskuksista
Pk-yritysten kasvua rahoittavat myös eri puolilla Suomea toimivat Ely-keskukset sekä Team Finland -verkosto, jonka sateenvarjon alla ovat kaikki julkiset kansainvälistymispalvelut. Maaseudulla toimivien yritysten ulottuvilla ovat vielä maa- ja metsätalousministeriön rahoituskanavat.
Pirkanmaan Ely-keskuksen koordinaattorin Jukka Kohosen mukaan tukirahoitusta on tarjolla osaamisen kehittämiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä kansainvälistymishankkeisiin. Perinteisiin kone- ja laiteinvestointeihin sitä ei sen sijaan jaeta, ellei yritys kuulu maaseututuen piiriin.
Valtaosa vuosittaisista tukieuroista jyvittyy Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ulkopuolelle. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa tuki voi sen sijaan olla lähes puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.
”Meidän pottimme Pirkanmaalla on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa ja maksimiavustus yritystä kohden on 50 000 euroa. Useimmiten summat ovat selvästi tätä pienempiä”, Kohonen kertoo.
Tyypillisiä kohteita ovat tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden lisäksi markkinaselvitykset sekä kansainvälistymisen ja vientikaupan ensiaskeleet. Ja koska kyse on julkisesta ja harkinnanvaraisesta tukirahasta, sitä ei tarvitse maksaa takaisin.
INVESTOINTITUKI AUTTOI TAPMPERELAISVALIMOA | Hetitec Oy lähti nopeaan kasvuun, kun se pääsi investoimaan uuteen teknologiaa. Hetitec Oy:n toimitusjohtajan Heikki Kantolan mielestä hyville hankkeille löytyy Suomessa rahaa. Lue juttu digilehdestä. Juttu Taloustaidossa 10/2025 s. 52.
Timo Sormunen
