Moni saa työmatkoilta lentopisteitä, joilla voi maksaa esimerkiksi lentomatkoja, vuokrata auton tai käydä vaikkapa ravintolassa syömässä. Pisteitä ei saa kuitenkaan verotuksen näkökulmasta käyttää vapaasti, sillä työmatkoilta saadut henkilökohtaiseen käyttöön kertyvät lentopisteet ovat veronalainen etu.
Paljon lentävän kannattaa hakeutua lentoyhtiön kanta-asiakkaaksi, jolloin lentokilometrit kerryttävät lentopisteitä ja käytössä on muita kanta-asiakkaille tarkoitettuja etuja ja tarjouksia. Lentopisteet ovat rahanarvoisia pisteitä, joilla voi maksaa esimerkiksi tulevia lentolippuja, vuokrata auton tai käyttää esimerkiksi erilaisia hyvinvointipalveluita.
Työmatkoilta kertyvät lentopisteet ovat saajalleen kuitenkin verotettavaa tuloa, jos niitä käyttää yksityisiin menoihin. Pelkkä bonuspisteiden kertyminen kanta-asiakastilille ei vielä realisoi tuloa.
”Kun kyse ei ole bonuspisteistä, vaan jäsentasoeduista – joita voi olla esimerkiksi loungen käyttöoikeus tai nopeampi lähtöselvitys tai turvatarkastus – niiden osalta Verohallinto on linjannut, että ne ovat verovapaita, vaikka etu olisi kertynyt työmatkojen perusteella ja niitä hyödyntäisi vapaa-aikana”, Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen kertoo.
Lentopisteet pitää ilmoittaa veroilmoituksella
Jos työmatkoista saa lentopisteitä, joita hän käyttää yksityisiin lentoihin tai muihin menoihin, työntekijä on velvollinen ilmoittamaan niistä veroilmoituksella.
”Jos lentopisteillä on ostanut vaikkapa matkan Pariisiin, edun käypä arvo on sama, mitä lento olisi maksanut samalla lentoyhtiöllä tai muuten samalla lentoyhteydellä samassa matkustusluokassa normaalisti halvimmillaan”, Kati Malinen kertoo.
Lentopisteet katsotaan verotuksessa ansiotuloiksi.
”Työnantajalla ei ole kuitenkaan ennakonpidätysvelvollisuutta, jos etu ei tule työnantajan myötävaikutuksella. Työnantajan ei tällöin tarvitsee ilmoittaa, eikä valvoa, eikä maksaa ennakonpidätystä eikä maksaa sairausvakuutusmaksua”, Malinen kertoo.
Lentopisteet kertyvät henkilölle, eivät yritykselle
Vaikka työnantaja maksaa työmatkojen lentoliput, lentopisteet kertyvät lentomatkustajalle. Esimerkiksi Finnair Plus -ohjelmassa lentopisteet ovat nimenomaan lentomatkustajan henkilökohtaisia pisteitä, eikä niitä voi kerryttää esimerkiksi yrityksen tilille.
”Pisteet kertyvät Finnair Plus -ohjelmassa aina palvelun käyttäjälle, eli matkustajalle, eikä esimerkiksi sille, joka lennon maksaa. Se on yleinen käytäntö lentoyhtiöiden kantaohjelmissa”, Finnair Plus -ohjelmasta vastaava johtaja Pekka Antila kertoo.
Antilan mukaan ohjelma on suunniteltu niin, että yhdellä ihmisellä on vain yksi kortti. Käytäntönä ei yleensä ole, että matkustajat kerryttäisivät työmatkojen ja vapaa-ajan matkojen pisteitä eri korteille. ”Se on kuitenkin mahdollista matkustajan niin halutessa”, Antila täydentää.
”Useissa yrityksissä toimitaan niin, että sisäisin ohjein on sovittu, miten pisteitä käytetään. Ohjelma on suunniteltu niin, että se todella palvelee matkustajaa, lisää matkustusmukavuutta ja sujuvuutta. On matkustajalle tarkoituksenmukaista, että heillä on vain yksi jäsentili”, Antila sanoo.
Työnantajan kannattaa ohjeistaa lentopisteiden käyttö
Yrityksissä on hyvä ohjeistaa, miten työmatkoilta kertyneitä pisteitä saa käyttää. Ohjeistuksissa määritellään usein, että lentopisteet pitää käyttää joko työnantajan hyväksi työmatkoihin tai niitä ei tulisi käyttää taikka kerryttää ollenkaan.
Finnairilta kerrotaan, että hyvä käytäntö on myös palkintopisteiden muuntaminen tasopisteiksi, jolloin niiden käytöstä ei muodostu veronalaista etua, mutta ne auttavat etenemisessä kanta-asiakasohjelman korkeammille jäsentasoille.
Jäsentasoedut lisäävät matkustusmukavuutta niin työ- kuin vapaa-ajanmatkoilla. Pisteiden muuntaminen onnistuu Finnair Plus -ohjelman verkkosivuilla.
Ilmoittamatta jättämisestä voi seurata veronkorotus
Jos työmatkoilta kertyneitä lentopisteitä käyttää omiin menoihin, mutta jättää ilmoittamatta niistä verottajalle, siitä voi olla seuraamuksia.
Jos Verohallinto saa jostain tiedon, että työmatkoilta kertyneitä lentopisteitä on käytetty yksityistaloudessa, maksamatta jääneiden verojen lisäksi voi joutua maksamaan veronkorotuksen.
Veronkorotus on 2–10 prosenttia laiminlyönnistä riippuen.
”Veronkorotuksen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka tarkoituksellista toiminta on ollut ja osoittaako ihminen ilmeistä piittaamattomuutta verovelvoitteista”, Kati Malinen sanoo.
Outi Airaksinen
