Samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen palkkaero on kasvussa. PwC:n kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
PwC:n vuosittain kokoama Women in Work Index mittaa naisten osallistumista globaaleille työmarkkinoille sekä tasa-arvon toteutumista työelämässä OECD-maissa.
Selvitys perustuu viiteen indikaattoriin: sukupuolten väliset palkkaerot, naisten osuus työvoimasta, ero miesten ja naisten osuudessa työvoimasta, naisten työttömyysaste sekä naisten kokoaikatyöllisyysaste. Indeksin tulokset eivät anna aihetta riemuun.
”Ikävä kyllä sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy työelämässä varsin hitaasti kaikissa OECD-maissa. Tällä vauhdilla palkkaeron kaventaminen vie yli 50 vuotta”, monimuotoisuudesta PwC Suomella vastaava johtaja Niina Vilske toteaa tiedotteessa.
Indeksin kärkisijaa pitää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Luxemburg, jossa palkkaero on negatiivinen (-0,2 %). Tämä tarkoittaa, että maassa naisten keskiansiot ovat korkeammat kuin miesten.
Luxemburgin vahvaa suoritusta selittää se, että maa onnistui parantamaan tulostaan indeksin kaikilla viidellä osa-alueella ja kirkasti tämän ansiosta viimevuotisen kakkossijansa.
Luxemburgin kanssa kolmen kärkeen ylsivät Islanti ja Slovenia (viime vuonna sijalla 1); kokonaistuloksissa nämä maat suoriutuivat erinomaisesti, vaikka Islannissa palkkaero onkin 12,1 prosenttia ja Sloveniassa 7,5 prosenttia.
Suomi menetti viimevuotisen paikkansa kymmenen kärjessä niukasti Australialle ja jäi tänä vuonna sijalle 11. Australia tekikin OECD-maista isoimman parannuksen ja nousi seitsemän sijaa (sijalta 17 sijalle 10).
Suurin putoaja oli puolestaan neljä sijaa menettänyt Iso-Britannia (sijalta 13 sijalle 17). Selvityksen hännänhuippuna oli jo viidennettä kertaa peräkkäin Meksiko.
”Myönteistä on se, että kokonaissijoituksen putoamisesta huolimatta Suomi pystyi kohentamaan asetelmiaan viime vuodesta indeksin jokaisella eri osa-alueella”, Vilske toteaa.
Kirittävää kuitenkin riittää edelleen: naisten ja miesten palkkaero on Suomessa yhä 2,6 prosenttiyksikköä ja naisten työttömyysaste yli prosenttiyksikön OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Sen sijaan naisten osuus työvoimasta on Suomessa noin seitsemän prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa suurempi.
Indeksi ei noteeraa eroja muissa palkkaa määrittävissä tekijöissä eikä siten ota kantaa esimerkiksi henkilön pätevyyteen, ammattiluokkaan tai toimialaan.
”Ennakkoluuloilla ja rakenteellisella eriarvoisuudella on merkittävä rooli miesten ja naisten palkkaerossa. Sukupuolten väliseen palkkaeroon vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on ratkaiseva askel tasa-arvoisemman työkulttuurin edistämisessä.”
Indikaattorit keskiarvoittain Suomessa vuonna 2022:
- Naisten osuus työvoimasta: 79 %
- Naisten ja miesten työllisyysasteen ero: 1,8 %
- Naisten työttömyysaste: 6,5 %
- Naisten kokoaikatyöllisyysaste: 79,9 %
- Sukupuolten välinen palkkaero: 16,1 %
Indikaattorit keskiarvoittain OECD-maissa vuonna 2022:
- Naisten osuus työvoimasta: 72,1 %
- Naisten ja miesten työllisyysasteen ero: 9,2 %
- Naisten työttömyysaste: 5,3 %
- Naisten kokoaikatyöllisyysaste: 77,9 %
- Sukupuolten välinen palkkaero: 13,5 %
PwC Suomi kuuluu kansainväliseen 151 maassa toimivaan PwC-ketjuun.
Minna Petäinen
TIESITKÖ? | YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Vuonna 2023 naispalkansaajien keskiansio Suomessa oli 3 608 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 4 258 euroa. Valtiolla naisten keskipalkka oli 4 091 euroa, yksityisellä sektorilla 3 680 euroa ja paikallishallinnossa 3 408 euroa. Lähde: Tilastokeskus
