Lähes 25 000 suomalaista haki syys-joulukuussa osittaista vanhuuseläkettä, kun vuotta aiemmin loppuvuoden hakemusmäärä oli reilut 4 000. Luvut ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreista tilastoista.
Työeläkeindeksi nousi vuonna 2022 poikkeuksellisesti selvästi palkkakerrointa enemmän. Se kannusti ottamaan eläkkeen jo viime vuoden puolella.
Hakemusten voimakas kasvu näkyy myös uusien eläkkeiden määrässä. Esimerkiksi joulukuussa 2022 alkoi 16 000 osittaista vanhuuseläkettä. Määrä on kaksikymmenkertainen joulukuuhun 2021 ja 2020 verrattuna.
Kaikkiaan vuoden 2022 aikana alkoi 34 600 osittaista vanhuuseläkettä, kun kahtena edellisenä vuonna eläkkeitä alkoi vuosittain noin 13 000.
Suurin osa osittaisen vanhuuseläkkeen joulukuussa valinneista oli selvästi vanhempia kuin yleensä tämän eläkkeen valitsevat. Sen seurauksena alkaneet eläkkeet olivat aiempaa suurempia.
"Joulukuussa alkanut 50 prosentin osittainen vanhuuseläke oli keskimäärin 900 euroa kuukaudessa. Se oli viidenneksen korkeampi kuin edellisessä joulukuussa", toteaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto tiedotteessa.
Myös varsinaista vanhuuseläkettä haettiin viime vuonna tavanomaista enemmän. Hakemusmäärien nousu kohdistui syksyyn, mikä nosti joulukuussa alkaneiden vanhuuseläkkeiden määrän kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna.
Pääsyy loppuvuoden hakemustulvaan oli eri indeksien poikkeuksellinen vaikutus eläkkeen määrään.
Jos eläke alkoi joulukuussa, se nousi heti tammikuussa eläkeindeksin verran eli 6,8 prosenttia.
Jos taas eläke alkoi vasta tammikuussa, eläkkeen pohjana olevat vuosiansiot korotettiin eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakerroin nousi 3,8 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin työeläkeindeksi. Tämä johti siihen, että tammikuussa alkava eläke oli pienempi kuin joulukuussa alkava eläke.
"Yleensä palkkaindeksi nousee enemmän kuin eläkeindeksi. Nyt kävi päinvastoin, ja ero oli huomattavan suuri. Nostamalla osittaista vanhuuseläkettä joulukuussa pystyi hyödyntämään tämän työeläkeindeksin poikkeuksellisen suuren korotuksen", Kannisto sanoo.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valinneen lisätuloilla on hintansa
Osittaisen vanhuuseläkkeen valinnut voi ottaa maksuun joko neljäosan tai puolet karttuneesta työeläkkeestään. Valtaosa etuuden valinneista ottaa maksuun puolet.
Lisätuloilla on kuitenkin hintansa, sillä osittainen eläke pienentää lopullista vanhuuseläkettä. Osittaista vanhuuseläkettä leikataan 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta ennen oman ikäluokan vanhuuseläkeikää.
Poikkeuksellisessa indeksitilanteessa vuodenvaihteen indeksikorotus kuitenkin kompensoi useamman kuukauden varhennusvähennyksen leikkauksen.
"Mutta jos työntekoa jatkaa entiseen malliin ja on ottanut loppuvuodesta osittaisen vanhuuseläkkeen, kokonaisveroaste nousee. Verottaja kiittää lisätuloista nostamalla veroprosenttia. Silloin on hyvä muistaa, että osittaisen vanhuuseläkkeen voi myös perua kolmen kuukauden aikana", Kannisto muistuttaa.
Mikä indeksi?
- Työeläkkeisiin vaikuttaa kaksi indeksiä: työeläkeindeksi ja palkkakerroin.
- Työeläkeindeksillä korotetaan maksussa olevia työeläkkeitä. Palkkakertoimella taas muutetaan eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle.
- Molemmat indeksit tarkistetaan vuosittain tammikuussa. Työeläkeindeksi nousi vuoden alussa 6,8 prosenttia ja palkkakerroin 3,8 prosenttia. Työeläkeindeksin suuri korotus johtuu korkeasta inflaatiosta.
Lähde: ETK
Esimerkki indeksien vaikutuksesta: vanhuuseläkkeelle joulukuussa vai tammikuussa?
- Esimerkkihenkilö täytti vanhuuseläkeikänsä marraskuussa 2022, ja hänen eläkekarttumansa joulukuun 2022 alussa oli 1 500 euroa. Hän ei työskentele eläkkeellä. Jos henkilö jäi vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2022, hän sai tammikuussa 2023 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen eläkkeensä on 1 602 euroa/kk.
- Jos henkilö teki töitä vielä joulukuun, ja jäi vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotettiin hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Esimerkkihenkilön palkka oli 3 000 euroa/kk, jolloin hänen alkava työeläkkeensä tammikuussa oli 1 567 euroa/kk.
- Joulukuussa eläkkeelle jäänyt esimerkkihenkilö sai 35 euroa enemmän kuukausieläkettä. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 420 euroa.
Lähde: ETK
Minna Petäinen
