Huoli työn tulevaisuudesta kuormittaa suomalaisia työntekijöitä. Töitä tehdään yhä useammin sairaana, ja erityisesti johtajien ja nuorten aikuisten irtisanoutumisaikeet ovat kasvussa.
Suomalaisten työhyvinvointi on edelleen heikentynyt. Muutos näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työssä tylsistymisen lisääntymisenä, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus. Nuoret aikuiset voivat töissä edelleen muita huonommin.
Edelleen noin joka neljäs suomalainen on työuupumuksen riskiryhmässä. Työuupumuksen yleisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia kesän ja loppuvuoden 2023 välillä.
”On tärkeää, että työuupumuksen yleistyminen on nyt pysähtynyt. Koska kuitenkin tiedämme työn imun ja työssä tylsistymisen vaikutukset terveyteen ja tuottavuuteen, ovat niissä tapahtuneet kielteiset muutokset huolestuttavia”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.
”Työhyvinvoinnin heikentymisellä on monenlaisia kalliita kerrannaisvaikutuksia, joista myös työnantajien kannattaa olla kiinnostuneita. Se voi näkyä esimerkiksi irtisanoutumisina ja heikompana työssä suoriutumisena”, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet erityisesti johtajilla ja nuorilla aikuisilla. Alle 36-vuotiaista jo noin joka kolmas on harkinnut työpaikan vaihtoa usein, sitä vanhemmista noin joka neljäs.
Töitä tehdään sairaana
Yhä useampi suomalainen kertoo työskennelleensä silloinkin, kun ei ole kokenut olevansa työkunnossa.
Jopa 41 prosenttia on tehnyt vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana. Sairaana työskentelyn yleistymisen taustalla on erityisesti työhyvinvoinnin heikentyminen.
”Sairaana työskentely on usein noidankehä. Kun ihminen on kuormittunut, hän työskentelee sairaana, jotta selviäisi tehtävistään. Sairaana työskentely kuitenkin kuormittaa entisestään ja näkyy myöhemmin työkyvyn huonontumisena ja sairauspoissaoloina”, sanoo Jari Hakanen.
Aiemmin on arvioitu, että sairaana työskentelyn kustannukset ovat merkittäviä. Hakanen muistuttaa, että kustannuksia tulee sekä tautien tarttumisesta kollegoihin että tuottavuuden ja työkyvyn laskemisesta pidemmällä aikavälillä.
Johtajien työhyvinvointi on laskenut
Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevien työhyvinvointi on heikentynyt samoin kuin monet hyvinvointia edistävät voimavarat työssä. He kokevat työssään aiempaa vähemmän pätevyyttä, menestymistä, oppimisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.
Työntekijöihin verrattuna johtajien kuormitustekijöissä korostuu liiallinen työmäärä. Työntekijöistä joka neljäs koki työmääränsä liialliseksi, johtajista joka toinen (46 %).
”Tyypillisesti esihenkilöt ja johtajat kokevat työssään työntekijöitä enemmän esimerkiksi työn imua, mutta nyt tämä ero on kuroutumassa umpeen. Se, että meillä on työpaikoilla inhimillistä ja hyvää johtamista, edellyttää, että johtajat voivat työssään hyvin”, sanoo Janne Kaltiainen.
Johtajien ja esihenkilöiden työn kuormittavuus näkyi myös siinä, että heistä peräti 45 prosenttia oli työskennellyt sairaana vähintään kahdesti viimeisen puolen vuoden aikana. Myös erityisesti johtajien irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet.
Työssä on paljon voimavaroja, mutta tulevaisuus huolettaa
Tutkimuksen perusteella suomalaisten työssä on paljon voimavaroja. Vahvimmalla tasolla ovat kokemukset omasta pystyvyydestä ja reilu kohtelu.
Huoli työn tulevaisuudesta kuitenkin kuormittaa. Suomalaisista 40 prosenttia oli huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa.
Työelämän epävarmuus ja siihen liittyvät huolet näkyvät työpaikoilla suurempana työuupumusoireiluna.
”Erityisesti epävarmoina aikoina olisi tärkeää ylläpitää yhteisöllisyyttä ja palvelevaa johtamista, joissa kuitenkin harmillisesti näkyy ennemminkin viitteitä lievästä heikentymisestä”, Janne Kaltiainen kertoo.
”Kestävä työelämä koostuu hyvinvoivista, terveistä ja tuottavista yksilöistä ja yhteisöistä. Nyt tarvitaan sekä valtakunnallisia että työpaikkatason toimia, joilla parannetaan johtajien, esihenkilöiden ja työntekijöiden työtä ja työoloja”, toteaa Jari Hakanen.
Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. Tällä kertaa tutkimuksessa on tarkasteltu muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa kesän 2021, kesän 2023 ja loppuvuoden 2023 aikana. Tutkimusta rahoittaa Työterveyslaitos ja Suomen kestävän kasvun ohjelma.
Minna Petäinen
