Oma talous kuormittaa jo lähes puolta ruuhkavuosia tällä hetkellä viettävistä palkansaajista. Pikkulapsista huolehtiminen oli toiseksi yleisin syy siihen, että voimat eivät riitä kaikkeen töissä ja kotona. Miten työelämän paineita voisi helpottaa?
Niin kutsuttu ruuhkavuosi tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin töissä ja omassa elämässä tapahtuu yhtä aikaa paljon. Silloin ehkä opiskellaan, kasvatetaan pieniä lapsia, paimennetaan teini-ikäisiä, huolehditaan ikääntyvistä vanhemmista tai käydään läpi jokin elämänmuutos.
Ruuhkavuodet tuovat myös uudenlaisia kuluja arkeen. Elinkustannusten nousu lienee syy siihen, että taloushuolet kuormittavat yhä useampaa, arvioi terveyspalvelukonserni Mehiläisen työterveyspsykologi Marianne Oksanen.
”Jos talous on tiukilla, ei esimerkiksi voi helpottaa elämää tekemällä lyhyempää työpäivää tai ostamalla kotiin palveluita. Opiskelun ohella pitää mahdollisesti tehdä töitä. Tai ehkä joutuu tekemään kahta eri työtä.”
Mitkä asiat ovat aiheuttaneet velvollisuuksien ja menojen muuttumisen ruuhkavuosiksi?
| Taloudelliset huolet | 46 % |
| Pienistä lapsista huolehtiminen | 44 % |
| Vaativa työ, joka vie vuorokaudesta paljon tunteja | 35 % |
| Omat tai puolison terveysongelmat | 32 % |
| Omat tai puolison harrastukset | 30 % |
| Lasten harrastukset | 29 % |
| Opiskelu työn ohella | 26 % |
| Ikääntyvistä vanhemmista huolehtiminen | 26 % |
| Lasten tai muiden läheisten terveysongelmat | 25 % |
| Työuupumus | 24 % |
| Masennus tai muu mielenterveyden haaste | 23 % |
| Kannan arjessa kaikki vastuut yksin | 21 % |
| Lasten murrosikä | 20 % |
| Läheisten ihmisten turvaverkko puuttuu | 20 % |
| Työni ei jousta elämäntilanteeni vaatimuksiin | 18 % |
| Puolisoni työ ei jousta elämäntilanteen vaatimuksiin | 17 % |
| Elämänmuutos (muutto, avioero ym.) | 9 % |
| Omat tai puolison vaihdevuodet | 7 % |
Lähde: Mehiläinen, Työelämätutkimus 2024
Myös mielenterveyden ja terveyden ongelmat sekä työuupumus aiheuttavat ruuhkavuosia. Erityisesti 18–30 -vuotiaat kertoivat kokemastaan työuupumuksesta ja mielenterveyden haasteista Mehiläisen kesällä 2024 tekemässä kyselyssä. Työn tekeminen on muuttunut niin, että työtä on vaikea rajata vain työpaikalle ja tulee tunne, että koko ajan pitäisi olla tavoitettavissa. Se heikentää palautumista.
Miten ruuhkavuosia voisi töissä helpottaa? Marianne Oksanen neuvoo selviytymismoodissa kamppailevaa pysähtymään hetkeksi.
”Kuvittele, että olet veden varassa ja kauhot eteenpäin henkesi edestä. Joku toinen huutaa sinua pysähtymään, jotta huomaisit lähellä olevan pelastusrenkaan ja sen takana olevan veneen. Sinä vain huudat, että nyt on pakko kauhoa, jotta et uppoa. ”
Aivot eivät kestä jatkuvaa puskemista. Jatkuva ylikuormitus lamauttaa hermostoa. Selviytymiseen tarvitaan työn huokoisuutta, eli palauttavia taukoja myös työpäivän aikana. Parhaimmillaan työpäivä voi edistää sekä kehon että mielen hyvinvointia, pahimmillaan se voi vahingoittaa niitä.
Esihenkilöt johtavat hyvin mutta väsyvät itse
Viidesosa ruuhkavuosia elävistä esihenkilöistä kokee itsensä uupuneiksi. Viidesosa kärsii myös masennusoireista tai muista mielenterveyden ongelmista. Yli puolet esihenkilöistä nimeää ruuhkavuosien aiheuttajaksi vaativan työn, joka vie vuorokaudesta paljon tunteja, kertoo Mehiläisen kysely.
”Esihenkilöiden osaaminen on vuosien varrella parantunut ja ruuhkavuosia nyt elävät työntekijät kokevat esihenkilöiden suhtautumisen paremnaksi kuin aiemmin ruuhkavuosia eläneet”, sanoo johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo.
Työpaikan kulttuuri tuki ruuhkavuosisssa pärjäämistä 43 prosentilla vastaajista ja heikensi 20 prosentilla. Vastaajista 46 prosenttia kertoi esihenkilön toiminnan auttavan ruuhkavuosissa selviytymistä. Esihenkilö ei kuitenkaan voi olla yli-ihminen, joka itse jaksaa mitä vain.
”Monen työnantajan pitäisi olla kiinnostuneempi esihenkilöiden työhyvinvoinnista”, sanoo Suortamo.
Ylivoimaisesti tärkeimmäksi avuksi ruuhkavuosissa pärjäämiseen nimettiin tutkimuksessa työkavereiden myönteinen vaikutus (60 % vastaajista).
Vajaa kolmannes aikoo tehdä töitä eläkeikään, kymmenesosa pidempään
Peräti 44 prosenttia työntekijöistä haluaa jäädä pois töistä ennen eläkeikää. Keskimäärin työuraa halutaan lyhentää 7,7 vuotta. Innokkaimpia ovat 31–54 -vuotiaat vastaajat (52 %) Syiksi mainitaan muun muassa elämästä nauttiminen (71 %) ja se, että työ ei ole koko elämän sisältö (65 %).
Vastaajista 29 % aikoo pysyä työelämässä eläkeikään asti. Reilu kymmenesosa (11 %) haluaa jatkaa töissä myös eläkeiän jälkeen.
”Työnantajilla on edessään iso haaste. Tekoäly ei pysty tulevaisuudessakaan hoitamaan kaikkea. Työpaikan ’hyvä spiritti’ ei sekään yksin ratkaise ongelmaa, vaikka mukavalta tuntuukin”, sanoo Suvi Suortamo.
Työuralla jatkamiseen vaikuttavat
- työn mielekkyys
- palkkakehitys
- työn joustot
- arvostuksen saaminen
- terveyden tukeminen ja työkyvykkyydestä huolehtiminen.
Lähde: Mehiläisen Työelämätutkimus 2024, vastaajia 1054
Satu Alavalkama
