Vain harvalla työpaikalla on laadittu pelisäännöt omaishoidon vaatimiin poissaoloihin. Useimmiten työntekijä voi käyttää omaishoitoon palkattomia vapaita, liukuvaa työaikaa tai saldovapaita. Enemmistö työnantajista on kuitenkin valmis antamaan omaishoitoon myös palkallista vapaata, selviää tuoreesta kyselystä.
Lähes jokainen suomalainen kohtaa työikäisenä tilanteen, jossa omainen tarvitsee hoitoa. Omaishoitajaliiton Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten omaishoitotilanteisiin on varauduttu työpaikoilla.
Kyselyn mukaan vain 12 prosenttia yrityksistä oli määritellyt periaatteet siitä, miten työntekijä voi käyttää työaikaansa vanhempiensa tai muiden läheistensä omaishoitoon.
Käytännöt voivat vaihdella jopa saman työpaikan sisällä ja työntekijät ovatkin hyvin erilaisessa asemassa toimialan, työpaikan tai ammatin mukaan.
Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten syyskuussa 600 yrityksen avainhenkilöä.
Yli puolet yrityksistä valmiita palkallisiin vapaisiin
Noin 80 prosentissa yrityksistä työntekijä voi käyttää omaishoitoon palkattomia vapaita, liukuvaa työaikaa tai saldovapaita. Helpointa on saada joustoja yrityksissä, jotka ovat määritelleet omaishoidon periaatteet.
57 prosenttia yrityksistä on valmis antamaan omaishoitoon myös palkallista vapaata, kun kyse on noin puolesta päivästä kahden kuukauden välein. Palkallisia kokonaisia työpäiviä voi saada 37 prosentissa yrityksistä.
”Omaishoitoon suhtaudutaan työpaikoilla positiivisesti. Vaikka palkallisesta vapaasta toteutuisi käytännössä vain puolet, tulokset kertovat siitä, että yrityksissä ollaan omaishoidon kysymyksissä joiltain osin lainsäädäntöä edellä”, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm arvioi tiedotteessa.
Työnantajat toivoisivat Kela-korvauksia omaishoidon poissaoloihin
Selvä enemmistö työnantajista haluaa omaishoidon aiheuttamat poissaolot Kela-korvattaviksi. 62 prosenttia oli sitä mieltä, että omaishoidon poissaolojen korvaamiseen tarvitaan samanlainen Kela-korvausjärjestelmä kuin sairauspoissaoloihin.
Omaishoitajaliiton mukaan ansionmenetyksen korvaaminen tukisi omaishoitoa ja omaishoitajien työssä jaksamista. Kaikesta hoivasta jo 80 prosenttia on omaishoitajien vastuulla.
”Perhevapaauudistuksessa omaishoitoon on tulossa viiden päivän palkaton vapaa. Esitimme, että omaishoitovapaaseen tarvitaan omaishoitoraha, jota maksettaisiin kymmenen päivää ja saattohoidossa 20 päivää hoidettavaa läheistä kohden. Näin päästäisiin lähemmäs Ruotsin käytäntöä, sanoo Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen tiedotteessa.
Outi Airaksinen
Lisätietoa: Taloustutkimus ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen työpaikoilla 9.2021.pdf
