Miten tekoälyltä sujui lehtiartikkelin kirjoittaminen? Jo nyt markkinoilta löytyy sovelluksia, joilla haastattelunauhoitteen saa muutettua tekstiksi. Mitä tapahtui, kun haastattelun raakatekstin syöttää Chat GPT:hen ja pyytää sitä tekemään lehtijutun?
Haastattelin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tekoälyhankkeita luotsaavaa tutkimusneuvonantajaa Petri Rouvista toukokuun Taloustaitoon juttuun, joka koski tekoälyn vaikutuksia tulevaisuuden työelämään.
Päätin kokeilla samalla, miten tekoäly suoriutuisi omista työtehtävistäni, eli voisiko se kirjoittaa jutun puolestani. Tekoälyn kirjoittamaa juttua ei julkaistu painetussa Taloustaidossa, vaan tuon lehdessä olleen artikkelin päädyin kirjoittamaan itse.
Jos olet Veronmaksajien jäsen, pääset lukemaan toukokuun Taloustaidossa ammattitoimittajan kirjoittaman artikkelin täältä >>.
Tekoälyn kirjoittama juttu on luettavissa tässä:
Generatiivinen tekoäly muuttaa suomalaista työelämää: Asiantuntijanäkemys
Generatiivisen tekoälyn vaikutus Suomen työmarkkinoilla on kiistaton, mutta monisyinen. Näin kiteyttää Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen nykyisen tilanteen ja tulevaisuuden näkymät. Haastattelun pohjalta hän nostaa esiin muutamia keskeisiä teemoja, jotka heijastelevat teknologisen murroksen monipuolisuutta ja laajuutta.
Työn murros on tosiasia, mutta ei tasaisesti jakautunut
Rouvinen huomauttaa, että generatiivinen tekoäly on jo muuttanut työelämää, mutta vaikutukset eivät ole jakautuneet tasaisesti. Nykytilanteessa näemme taskuja, joissa tekoäly on vaikuttanut merkittävästi. Esimerkiksi globaalit online-työmarkkinat ovat reagoineet herkästi tekoälyn kehitykseen, ja tämä on heijastunut niin työnteon luonteeseen kuin palkkatasoihinkin.
Ihmisten rooli: täydentäminen tai korvaaminen?
Vaikka monet pelkäävät tekoälyn korvaavan ihmistyön, Rouvinen painottaa pikemminkin täydentämisen merkitystä. Generatiivinen tekoäly tarjoaa työkaluja ja ratkaisuja, jotka voivat parantaa ihmisten työskentelyä monilla aloilla. Esimerkiksi kielipalveluissa tai asiakaspalvelussa tekoäly voi toimia tukena, mutta lopulliset päätökset ja inhimillinen vuorovaikutus jäävät edelleen ihmisten vastuulle.
Tuottavuuden nousu ja sen seuraukset
Generatiivisen tekoälyn vaikutus työn tuottavuuteen on merkittävä. Rouvisen mukaan tutkimukset osoittavat, että tekoäly voi nostaa tehtävätason työn tuottavuutta jopa 10–30 prosenttia. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia ja parantaa elintasoa, mutta samalla se asettaa haasteita tulonjaolle ja työmarkkinoiden rakenteille.
Haasteita ja mahdollisuuksia sääntelyssä
Rouvinen tunnistaa tarpeen sääntelylle, mutta myös sen haasteet. Teknologian kehitys voi olla nopeampaa kuin sääntelyyn vastaaminen, mikä voi johtaa epävarmuuteen ja oikeudellisiin kiistoihin. On tärkeää, että sääntely on joustavaa ja kyetään sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
Tulevaisuuden näkymät: jakautuva tulonjako ja työn uudelleenmäärittely
Lopuksi Rouvinen pohtii tekoälyn pitkän aikavälin vaikutuksia. Hän näkee, että tulonjakomallit ja työn arvostus voivat muuttua radikaalisti, kun teknologinen kehitys jatkuu. Ihmisten ja koneiden välinen ero saattaa hämärtyä entisestään, mikä asettaa haasteita sekä yksilöille että yhteiskunnille.
Kokonaisuudessaan Rouvisen näkemykset tarjoavat kattavan kuvan generatiivisen tekoälyn vaikutuksista ja tulevaisuuden haasteista suomalaisella työmarkkinalla. Vaikka muutokset ovat väistämättömiä, niiden hallinta ja hyödyntäminen vaativat monipuolista lähestymistapaa ja jatkuvaa sopeutumista.
Tämän jutun on kirjoittanut Chat GPT:n ilmaisversio sille syötetyn haastattelun raakatekstin avulla. Jutun kuvituksessa on käytetty Midjourney-nimistä tekoälyä.
Miten tekoäly muovaa tulevaisuuden työelämää? Toukokuun Taloustaidossa haastateltavina aiheesta ovat Etlan tekoälyhankkeita luotsaava tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen sekä Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski. Veronmaksajien jäsen, voit lukea lehden verkosta.
Outi Airaksinen
Lue verkosta myös:
