Tekoälyn tulo osuu Suomessa eniten hyvätuloisiin, korkeakoulutettuihin ja tietotyöläisiin. Sikäli tekoälyn vaikutukset työmarkkinoilla poikkeavat aiemmista teknologiamurroksista. Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan tekoäly tuskin korvaa laajemmin eri ammattiryhmiä ainakaan lähiaikoina.
Noin vuosi sitten avautui uusi aikakausi, kun Chat GPT:n lanseerattiin. Alkuun tunnelma oli globaalisti odottava ja jännittynyt, täynnä hehkutusta. Keväällä tekoälyyn suhtauduttiin laajasti jo kriittisesti. Voiko tekoälyn tuottamaan tietoon luottaa vai hallusinoiko se omiaan? Miten pitäisi suhtautua tekoälyn synnyttämien tuotoksien tekijänoikeuksiin? Ja niin edelleen.
Nyt on edetty vaiheeseen, jossa eri puolilla maailmaa on nostettu kissa pöydälle ja alettu tutkia tekoälyn vaikutuksia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa on käynnistetty tutkimushanke, jossa selvitetään tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään.
Voisiko tekoäly parantaa tuottavuutta maailmassa, jossa syntyvyys ja samalla ihmisaivojen määrä laskee? Ja jos tekoälyllä voidaan lisätä tuottavuutta, miten se vaikuttaa työmarkkinoihin?
Tekoäly voi viedä leijonanosan työtehtävistä
Etlassa tutkitaan niin kutsuttu generatiivista tekoälyä, josta esimerkkinä ovat Open AI:n Chat GPT ja Microsoftin GitHub Copilot. Kyse on tekstiä ja ohjelmistokoodia tuottavista palveluista. Miltä suomalaisen työelämän tulevaisuus näyttää generatiivisen tekoälyn näkökulmasta?
”Keskeinen havaintomme on, että viidesosa suomalaisista työskentelee ammateissa, joiden työtehtävistä vähintään puolet on altistunut generatiiviselle tekoälylle”, tutkijat pohtivat muistiossaan.
Peräti 68 prosenttia suomalaisista työllisistä on ammateissa, joissa altistuminen on vähintään 20 prosenttia. Toisaalta vain kaksi prosenttia työllisistä on ammateissa, joissa altistuminen on vähintään 20 prosenttia.
Korkeasti koulutetut riskivyöhykkeellä
Siinä, missä aiemmat teknologiamurrokset ovat kurittaneet vähemmän koulutettuja ja pienituloisempia, nyt käsillä on murros, joka ravistelee nimenomaan eliittiä, eli koulutettuja, korkeamman tulotason ja sosioekonomisen aseman työllisiä sekä ICT-sektoria.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että generatiivista tekoälyä työtehtävissään hyödyntävien työn tuottavuus on muita korkeampi. Havainto pätee, olipa kyse sitten ammatillisesta kirjoittamisesta, käyttötuesta, liikkeenjohdon konsultoinnista, lääkärin röntgenkuvien tulkinnasta tai ohjelmakoodin tuottamisesta.
Kiinnostava havainto on myös se, että alun perin tuottavuudeltaan tai lähtötiedoiltaan heikommat työntekijät hyötyvät tutkimusten valossa enemmän generatiivisen tekoälyn käytöstä.
Etlassa nähdään, että tekoälyn kokonaisvaikutukset ovat kokonaisuudessaan positiiviset. Laajaa ihmistyön korvautumista tai ammattiryhmien häviämistä ei ole näköpiirissä.
Vaikutus ei ole kuitenkaan kaikilta osin vielä selvä, pohtii tutkimushankkeesta vastaava Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
”Emme vielä tiedä, mikä tekoälyn nettovaikutus on kokonaistyöllisyyteen tai työn tuottavuuteen. Pidemmällä aikavälillä tekoäly näyttäisi esimerkiksi vaikuttavan positiivisesti jopa palkkoihin, kun ns. keskitason työntekijät voivat uusilla työkaluilla olla samalla tasolla kuin aiemmat huiput. On myös hyvin mahdollista, että generatiivinen tekoäly voisi toimia tulevan tuottavuuskasvun moottorina”, Rouvinen toteaa.
Tutkijat painottavat, että tekoälyn suurin uhka Suomen työmarkkinoilla ei ole ihmistyön häviäminen. Parhaiten työelämässä pärjää valmistautumalla ja kokeilemalla tekoälyn mahdollisuuksia mahdollisimman etupainotteisesti.
Etlan toteuttama ja TT-säätiön tukema hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun.
Outi Airaksinen