Illat pimenevät ja lukuvalot syttyvät koteihin ja konttoreihin. Tietotyöläinen hieraisee silmiään: miksi ne tuntuvat niin väsyneiltä? Monet silmien ongelmat huomaa juuri hämärässä. Opettele tunnistamaan, milloin sinun kannattaa käydä optikolla tai silmälääkärissä. Voit myös itse elämäntavoillasi vaikuttaa silmiesi hyvinvointiin.
1. Mitä tarkoittaa ikänäkö?
Silmissä tapahtuu muutoksia noin 45 ikävuoden jälkeen. Silmän linssi eli mykiö alkaa jäykistyä. Pienet lihakset, jotka säätelevät linssiä, eivät jaksa enää tarkentaa näköä lähelle yhtä hyvin kuin ennen. Silmät väsyvät ja tuntuvat sumeilta varsinkin pitkän lukemisen tai ruudun tuijottamisen jälkeen.
Tilannetta voisi verrata harjoitukseen, jossa kannat käsissä 10 kilon kahvakuulaa. Tunnin verran se voi sujua, mutta kahdeksan tuntia on jo liikaa. Silmän lihakset jaksavat taas tarkentaa lähietäisyydelle pidemmän aikaa, jos ne saavat avuksi lähityöskentelyä helpottavat silmälasit. Lasit ovat siis tarpeen, jos luet päivittäin pitkiä rupeamia. Jos optikko tai silmälääkäri toteavat, että tarvitset lasit, sinun kannattaa sekä hankkia ne että käyttää niitä.
2. Lasit valitaan käytön mukaan
Jos tarvitset laseja vain lähityöskentelyyn, tavallisesti optikko suosittelee sinulle sopivia. Niin sanotut lukulasit voi räätälöidä siten, että näet hyvin tietokoneen ja kännykän ruudut sekä pöydällä olevat paperit. Jos taas tähyilet töissäsi lähelle ja kauas, tarvitset kaksi- tai moniteholasit. Niissä istuvuuden ja hionnan pitää olla tarkasti kohdillaan.
Lasit hankitaan aluksi itse. Jos niillä ei pärjääkään toivotulla tavalla, aletaan miettiä erityistyölaseja. Työnantaja on usein velvollinen korvaamaan erityistyölasit. Ne hankitaan työterveyshuollon lähetteellä, ja työfysioterapeutti käy tarkistamassa työasennot ja lukuetäisyydet.
3. Kuivasilmäisyys on yleistä
Ihmisellä on luontainen taipumus pitää silmiä auki, jos kuva ei ole tarkka. Kun räpyttely vähenee, silmä kuivuu. Myös esimerkiksi ikä, kuiva sisäilma ja tietokoneen käyttö altistavat kuivasilmäisyydelle. Sen oireita ovat punotus, hiekan tunne silmissä, kuivuus tai vuotaminen. Vuoto johtuu siitä, että kyynelnesteestä puuttuu öljymäinen ulkokerros, jolloin silmä tuottaa enemmän vetistä nestettä.
Silmä on altis tuulelle, pölylle ja myös tulehduksille. Kuivasilmäisyyttä hoidetaan kostuttavilla tipoilla.
4. Pidä huolta ja testaa
Tupakoimattomuus, hyviä rasvoja, marjoja ja vihanneksia sisältävä ruokavalio sekä liikunta hellivät silmiä. Ne vilkastuttavat aineenvaihduntaa ja pitävät verisuonten seinämät joustavina. Myös riittävä yöuni on hyväksi.
Kokeile silloin tällöin peittää toinen silmä ja katsoa toisella – sekä toisinpäin. Tällä testillä usein huomaa, jos toisen silmän näkö on huonontunut. Mikäli normaaliarjessa horisontti vääristyy, lipputanko menee kiemuralle tai kirjaimet vikuroivat tai häviävät, on syytä lähteä tutkimuksiin. Oireet ovat merkkejä verkkokalvon muutoksista.
Jos silmissä näkyy valon välähtelyä, se voi johtua geelimäistä hyytelöä muistuttavan lasiaisen kutistumisesta. Joillakin ihmisillä lasiaisen ja verkkokalvon kiinnityskohta on niin tiukka, että verkkokalvo voi revetä tai jopa irtautua.
5. Tavallisia silmän sairauksia
Jotta mahdolliset alullaan olevat silmäsairaudet huomataan ja hoidetaan jo varhain, silmälääkärissä on hyvä käydä viimeistään 45 vuotta täytettyään. Esimerkiksi glaukoomaa eli silmänpainetautia ei aina huomata pelkällä silmänpaineen mittauksella.
Kaihissa taas silmän linssi on samentunut tai sen rakenne on muuttunut. Kaihileikkaus tehdään paikallispuudutuksessa ja se kestää usein vain 20–30 minuuttia.
Neuvot silmien hyvinvoinnista antoi silmätautien erikoislääkäri Matti Seppänen Terveystalosta.
Satu Alavalkama
