Eläkettä kertyy muutoinkin kuin töitä tekemällä, ja erityisen hyvin vanhempainvapaan ajalta. Opintoja puolestaan ei kannata suotta pitkittää, sillä opiskeluajalta eläkkeen karttumista on rajattu.
Alle puolet suomalaisista sanoo tuntevansa eläketurvansa hyvin tai melko hyvin, kertoo tuorein eläkebarometri.
Ei liene yllätys, että kaikkein parhaiten eläketurvansa arvioivat tuntevansa 65 vuotta täyttäneet, huonoiten alle 25-vuotiaat, joista 60 prosenttia sanoo tuntevansa eläketurvansa huonosti tai melko huonosti.
Eläkejohtaja Outi Pekkarinen Ilmariselta sanoo, että vaikka eläketurva tuntuu nuoren mielestä kaukaiselta, siitä kannattaa olla kiinnostunut kaikissa elämänvaiheissa, sillä se turvaa muutakin kuin vanhuutta.
”Eläke tuo turvaa myös ammatillisen kuntoutuksen, työkyvyttömyyseläkkeen tai perhe-eläkkeen muodossa, jos sairastuu tai perheen huoltaja kuolee. Perhe-eläkettä voivat saada leski ja alle 20-vuotiaat lapset”, Pekkarinen muistuttaa.
Suomalaiset saavat eläkettä keskimäärin 1 977 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen eläke jää 1 779 euroon kuukaudessa, kun summa miehillä on 2 216 euroa. Luvut ovat tuoreimmat saatavilla olevat eli vuodelta 2023.
Pekkarinen huomauttaa, että naisten ja miesten välinen ero on kuroutumassa. Eläkkeensaajissa on vielä sukupolvia ajalta, jolloin naiset olivat useammin kotona ja miehet töissä.
Eläketurvakeskus on arvioinut, että keskieläkkeet suhteessa suomalaisten keskipalkkoihin ovat pienemässä. Ostovoimaan suhteutettuna eläkkeet näyttävät olevan kuitenkin kasvamassa.
Vuoden palkasta 1,5 prosenttia eläkettä
Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuoden palkasta. Mutkat reippaasti suoristaen voi sanoa, että jos tienaa vuodessa 40 000 euroa, vuoden työskentelystä kertyy kuukausieläkettä 50 euroa.
Kannattaa muistaa, että eläkkeelle siirryttäessä summa tarkistetaan kulloinkin määritellyllä indeksillä, sillä muutoin inflaatio nakertaisi kertynyttä eläketuloa.
Vielä vuosi 2025 eletään siirtymäaikaa, jolloin eläkettä kertyy 1,7 prosenttia 53–62-vuotiaille.
Eläkettä on alkanut kertyä 17-vuotiaasta lähtien. Näin on ollut vuodesta 2017 alkaen, vuosina 2005–2017 ikäraja oli 18. Sitä ennen ikäraja on ollut 23 vuotta.
Äkkiseltään voi tuntua epäreilulta, että ennen vuotta 2005 työelämään tulleilla ei nuorena tehty työ ole kerryttänyt eläkettä lainkaan. Tilannetta tasaa kuitenkin tehokkaasti se, että konkareiden eläkkeessä on ollut suurempi karttuma kuin myöhemmin työelämään tulleilla.
Opinnoista eläkettä – jos valmistut
Työuran katkot vaikuttavat tulevaan eläkkeeseen, mutta vaikutus ei ole ehkä sittenkään niin dramaattinen kuin äkkiseltään voisi ajatella. Esimerkiksi opiskelujen, vanhempainvapaan tai ansiosidonnaisen työttömyyden jaksot kerryttävät eläkettä.
Eläke on alkanut karttua opiskelun ajalta vuodesta 2005 alkaen. Toisin sanoen jos opinnot ja tutkinnot ovat ajalta tuota ennen, eläkekertymää ei näiltä vuosilta ole tullut.
Mitä tahansa opiskelua ei kelpuuteta eläkettä kerryttäväksi. Esimerkiksi kesken jäävistä opinnoista eläkepotti ei kasva. Eläkkeen karttumiseksi tulee siis valmistua opinnoista ja saada tutkinto.
Myöskään vuosikausien opiskelusta ei kiitetä, sillä viittä vuotta pidempi opiskelu ei nosta eläkekertymää – ei, vaikka huhkisi useamman tutkinnon.
Ammatillisessa perustutkinnossa ja alemmassa korkeakoulututkinnossa eläke kertyy kolmen vuoden ajalta, ammattikorkeakoulututkinnossa neljältä vuodelta ja ylemmästä korkeakoulututkinnossa viideltä vuodelta.
Alempi korkeakoulututkinto ja ammatillinen perustutkinto kerryttävät kuukausieläkettä kolmen vuoden ajalta yhteensä noin 40 euroa, ammattikorkeakoulututkinto neljän vuoden aikana puolestaan hieman yli 50 euroa. Ylemmästä korkeakoulututkinnosta kuukausieläkettä kertyy viiden vuoden ajalta yhteensä vajaat 65 euroa.
Vanhempainvapaalla hyvä eläkekertymä
Outi Pekkarinen kertoo, että eläkejärjestelmä ei rankaise lasten hankkimisesta ja heidän hoitamisestaan perhevapaalla. Päinvastoin, sillä eläke karttuu jopa enemmän kuin palkkatöissä. Kertymää tulee myös kotihoidon tuen ajalta, tosin huomattavasti maltillisemmin.
Eläke on alkanut karttua yleisesti ottaen vanhempainvapaan ajalta vuodesta 2005, samoin kotihoidon tuen ajalta.
Eläkettä on tosin voinut karttua myös ennen vuotta 2005. Tilanne riippuu siitä, minkä eläkelain mukaan vakuutetussa yhtiössä kukin on ollut töissä, oliko työsuhde voimassa vanhempainvapaan ajan – ja osattiinko vapaat ajoittaa niin, ettei eläkemenetyksiä tullut. Esimerkiksi työntekijän eläkelain mukaan eläkettä kertyi, jos lapsenhoitoaika kesti työsuhteen aikana alle vuoden.
Nykyään vanhempainvapaiden ajalta karttuu eläkettä mukavasti, sillä eläkkeen perustana olevaa vuosituloa korotetaan 21 prosentilla. Jos vuositulot ovat esimerkiksi 40 000 euroa, eläkettä karttuu kuin vuositulo olisi 48 400 euroa.
Jos puolestaan ennen vanhempainvapaata ei ole ollut ansioita, eläkekertymän perusta lasketaan ikään kuin kuukausiansioita olisi hieman vajaa 860 euroa kuukaudessa (vuonna 2024, vuonna 2025 summa on 876 e).
Tätä samaa summaa käytetään myös kotihoidon tuen eläkekertymässä, eivätkä aiemmat ansiotulot vaikuta sen suuruuteen. Se on siis kaikille sama.
Yli 80 prosenttia perheistä hyödyntää kotihoidon tukea vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa. Kotiin jäävä on usein nainen, mikä osaltaan selittää naisten pienempiä eläkkeitä.
Ansiopäivärahalla karttuu, peruspäivärahalla ei
Myös työttömyyden ajalta karttuu eläkettä, jos saa ansiosidonnaista päivärahaa.
Ansiosidonnaisen ajalta kertyvä eläke lasketaan ansioista, joiden mukaan päiväraha on laskettu. Näistä ansioista otetaan huomioon 75 prosenttia. Jos päiväraha olisi laskettu esimerkiksi 1 000 euron kuukausiansioiden mukaan, eläkettä kertyisi 750 eurolle. Karttuma on sama kuin palkkatulosta eli 1,5 %.
Eläketurvakeskus on laskenut esimerkissään, paljonko eläkekertymää tulee, jos on ennen työttömyyttä saanut palkkaa kuukaudessa noin 2 880 euroa. Tulos on, että ansiopäivärahoista eläke kertyy kuukaudessa noin 30 euroa.
Töissä ollessa kertymä olisi toki suurempi, sillä kertymä olisi tuolloin kuukausittaisin reilut 43 euroa.
Jos työttömyys jatkuu Kelan peruspäivärahan turvin, eläkettä ei kerry. Myöskään työmarkkinatuen aika ei kerrytä eläkettä.
Sairauspäiväraha-aikaan eläkettä kertyy myös, mutta vähemmän kuin ansiosidonnaisen päivärahan aikaan. Eläkekarttumaa laskettaessa sairauspäivärahasta otetaan huomioon 62 prosenttia.
Vuorotteluvapaalle ei enää ole mahdollista jäädä, sillä järjestelmä loppui elokuussa. Ne, jotka sitä ehtivät pitää, kerryttivät jonkin verran eläkettään. Vuorotteluvapaan aikana eläkettä kerryttäviksi ansioiksi on laskettu 55 prosenttia vuorotteluvapaan ansiosta.
Ulkomaille tai yrittäjäksi?
Eläke karttuu myös ulkomailla työskentelyn aikana, yleensä ulkomaan eläkejärjestelmään. Karttuva eläke lasketaan silloin sikäläisten eläkesäädösten mukaan.
Eläke karttuu suomalaisessa järjestelmässä silloin, jos työ ulkomailla on tilapäistä (2–5 vuotta) ja työ tehdään suomalaiselle työnantajalle. Kun on eläkkeelle jäämisen aika, eläkehakemuslomakkeessa tulee vastata kysymyksiin ulkomailla työskentelystä tai asumisesta.
Jos työuraa taas pätkii yrittäjänä, eläkettä kertyy yrittäjyyden ajalta sitä enemmän, mitä enemmän yrittäjä maksaa YEL-vakuutusmaksuja. Kiusaus ilmoittaa vuositulot todellista summaa pienemmiksi voi houkutella eläkemaksujen pienentämiseksi, mutta nuukailu kostautuu viimeistään eläkeiässä ja mahdollisesti sitä aiemmin pieninä sairauspäivärahoina.
Eläke karttuu yrittäjäjaksoilta saman kaavan mukaan kuin palkkatöissä, toisin sanottuna 1,5 prosenttia vuosittaisesta työtulosta. Jos yrittäjän työtulot ovat esimeriksi 28 000 vuodessa, kuukausieläke karttu 35 eurolla.
Kun yrittäjä ryhtyy maksamaan eläkettä itselleen, alkua helpotetaan: yrittäjänä aloittava saa YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljäksi vuodeksi.
Varusmiesaika ei kerrytä eläkettä
Eläkekertymä junnaa paikollaan varusmies- ja siviilipalvelusajan, sillä tuolloin eläkettä ei kerry lainkaan. Palvelusajalta jää eläkettä kertymättä keskimäärin reilun kahdeksan kuukauden verran.
Eläke ei kasva myöskään opiskellessa tai vanhempainvapaan aikana, jos on alle 18-vuotias.
Kuinka isoja lovia eläkkeeseen on sitten tullut senioreilla, jotka ovat pitäneet äitiys- tai isyyslomaa – kuten niitä aiemmin tavattiin kutsua – ennen vuotta 2005? Ja niillä, jotka ovat opiskelleet ennen vuotta 2005?
Vanhempien ikäluokkien ei kannata meuhkata, sillä ”vääryys” on hyvin vähäinen. Pikemminkin he ovat voittajia, sillä nuorempien ikäluokkien eläketurvaan on tullut heikennyksiä esimerkiksi 1980-luvulla työelämään siirtyneisiin verrattuna.
ELÄKEKERTYMÄ | TARKISTA KERRAN VUODESSA!
Paljonko sinulle on tulossa eläkettä? Oma eläkekertymä on helppo selvittää verkossa tyoelake.fi-sivustolla.
Eläkejohtaja Outi Pekkarinen Ilmariselta kehottaa tekemään työeläkeotteen tarkastamisesta kerran vuodessa tavan. Se kannattaa katsastaa vaikkapa samalla, kun tarkistaa esitäytetyn veroilmoituksen.
Eläkeotteesta kannattaa tarkastaa, että työnantajat ovat ilmoittaneet siihen kaikki työssäolojaksot ja palkkatiedot.
Työeläkkeen voi tarkastaa myös siltä eläkevakuutusyhtiöltä, jota työnantaja käyttää. Ei haittaa, vaikkei työnantajan käyttämä eläkeyhtiö olisi tiedossa, sillä eläkeyhtiöt ohjaavat kysyjän eteenpäin oikeaan yhtiöön.
ELÄKETURVA: MISTÄ KERTYY ELÄKETTÄ, MISTÄ EI?
Palkkatyö
- Eläkettä kertyy 1,5 % vuosipalkasta
- 17-vuotiaasta lähtien (vuodesta 2017 alkaen)
Opiskelu
- Kuukausieläkettä kertyy tutkinnosta riippuen 3–5 vuoden opiskeluajalta yhteensä 40–65 e
- Vuodesta 2005 alkaen
- Ei kerry kesken jäävistä opinnoista
- Ei kerry opiskelusta alle 18-vuotiaana
Vanhempainvapaa
- Kerryttää eläkettä 1,5 % vuositulosta, mutta vapaan ajalta eläkkeen perustana olevaa vuosituloa korotetaan 21 prosentilla
- Jos ansioita ei ole, eläkekertymä lasketaan ikään kuin kuukausituloa olisi 876 euroa (noin 857 e vuonna 2024)
- Yleisesti vuodesta 2005 lähtien (joissain tapauksissa aiemmin)
- Ei kerrytä eläkettä alle 18-vuotiaana
Lapsen kotihoidon tuki
- Kotihoidon tuen ajalta eläkettä kertyy 876 euron kuukausitulon mukaan (noin 857 e vuonna 2024). Summa on kaikille sama
Varusmies- ja siviilipalvelus
- Ei kerrytä eläkettä
Työttömyys
- Eläkettä kertyy ansiosidonnaisen päivärahan ajalta. Eläkkeen laskennassa huomioidaan 75 % päivärahan perusteena olevista ansioista
- Eläkettä ei kerry peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ajalta
Yrittäjyys
- Eläkettä kertyy 1,5 % yrittäjän vuosittaisesta YEL-työtulosta
Kirsi Riipinen
Asiantuntijoina artikkelissa Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijat Suvi Ritola, Marjaana Lundqvist ja Reija Suontakanen.
