Suurin osa palkansaajista koki työssään työn imua – innostusta, tarmokkuutta sekä työhön uppoutumista. Moni piti työtään myös henkisesti raskaana, ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään, selviää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työolobarometristä.
Vaikka työ aika ajoin kuormittaa, palkansaajista valtaosa oli kokenut työssään myönteistä työn imua. Vuonna 2019 suurin osa palkansaajista koki innostusta (64 %) ja tarmokkuutta (63 %) työssään. Niin ikään yli puolet (56 %) oli kokenut työhön uppoutumista.
”Sukupuoli, ikä tai asema vaikuttavat yllättävän vähän koettuun työn imuun”, työolobarometrin laatinut työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen sanoo.
Yleisintä työn imu oli kunnissa, vaikka niissä työskentelevät raportoivat eniten myös työuupumuksen oireista. Henkisestä raskaudesta huolimatta työ koetaan sisällöllisesti mielekkääksi ja tärkeäksi.
Kiire on tuttu tunne useimmille työntekijöille
Digitalisaatio ja tietotyön yleistyminen heijastuvat työelämään. Työolobarometrin 2019 mukaan kiire oli tavallinen osa palkansaajien työn arkea, liki kolmasosa työskenteli päivittäin kiireen alaisena.
Aikaisempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. ”Työuupumuksen oireet olivat yleisempiä toimihenkilöillä kuin työntekijöillä”, Keyriläinen toteaa.
Työolobarometrissa kysyttiin työuupumuksen oireista ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Yleisimmin koettu työuupumuksen oire oli henkisen uupumuksen kokemus eli krooninen väsymys, jota koki aina tai usein 12 prosenttia palkansaajista ja joskus 37 prosenttia.
Innottomuutta sekä keskittymisvaikeuksia koki aina tai usein noin joka kymmenes ja joskus hieman alle kolmasosa palkansaajista. Tunteiden hallinnan vaikeudet olivat koetuista oireista harvinaisimpia.
Työuupumuksen oireet ovat yhteydessä kiireen kokemukseen, stressiin sekä työn henkiseen rasittavuuteen. Naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Työuupumukset oireet olivat tyypillisimpiä kunta-alalla.
Naisilla työajat joustavat heikommin
Työelämän segregaatio eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin heijastuu myös työoloihin. Työolobarometrin mukaan naisilla on järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään verrattuna miehiin.
Naisilla työajat joustavat heikommin, työssä on enemmän haitallista kiirettä, työn henkinen kuormitus on suurempaa ja fyysisen väkivallan kokemus yleisempää kuin miehillä.
Minna Petäinen
Tutkimukseen vastasi 1 555 palkansaajaa. Korona-aika ei näy vielä vuoden 2019 työolobarometrin tuloksissa. Työolobarometrin tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Tutustu työolobarometriin.
