Omaa veroprosenttiaan tutkailevalle työttömälle selviää nopeasti, että palkkatulojen verotus on lievempää kuin työttömyysetuuden verotus.
Työttömyysetuus on veronalaista ansiotuloa. Työttömyyskorvauksen saaja ei voi vaatia samanlaisia vähennyksiä kuin ansiotyötä tekevä, koska työttömällä ei ole vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja. Sellaisia eivät ole myöskään kulut opinnoista, joiden avulla yritetään edistää työllistymistä.
Palkansaaja saa verotuksessa esimerkiksi viran puolesta tehtävän työtulovähennyksen ja ansiotulovähennyksen. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä pienemmät tosin ovat palkansaajan vähennykset. Tietyllä tulomäärällä viran puolesta tehtävät vähennykset poistuvat kokonaan.
Matkakulujen omavastuu pienenee
Työssäkäyvällä syntyy yleensä asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja, joiden vähentäminen keventää verotusta. Palkansaajan matkakulujen omavastuu vuosina 2019 ja 2020 on 750 euroa.
Työn tai työttömyyskorvausten hakemisesta aiheutuneita matkakuluja ei voi vähentää verotuksessa. Verottajan vastaantulo työttömälle matkakuluissa on toteutettu niin, että työttömän, osan vuotta työssä olleen palkansaajan omavastuuosuutta pienennetään.
Matkakulujen 750 euron omavastuuta pienennetään 70 euroa jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti. Täydeksi työttömyyskuukaudeksi katsotaan 21,5 työttömyyspäivää. Omavastuu on kuitenkin vähintään 140 euroa.
Työntekijän palkasta peritään veron lisäksi eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut. Työttömyyden perusteella maksettavista ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta näitä maksuja ei peritä.
Paljonko työttömän veroprosentti muuttuu?
Työttömän verotukseen vaikuttavat tulotaso ennen työttömyyttä, millaiseen työttömyysetuuteen on oikeutettu ja se, mihin aikaan vuodesta työttömyys iskee.
Jos työttömäksi jäädään vasta loppuvuodesta ja etuus jää hyvin pieneksi suhteessa alkuvuoden ansiotuloihin, ei työttömyysetuuden ennakonpidätysprosentti välttämättä nouse kovinkaan suureksi. Tämä johtuu alkuvuoden isoista ennakonpidätyksistä, jotka on laskettu olettamuksella, että työntekijä on koko kalenterivuoden palkkatyössä.
Esimerkki: Kaisa Korppu jäi työttömäksi KESÄKUUSSA
Tietotekniikka-alalla työskennellyt helsinkiläinen Kaisa Korppu jäi työttömäksi vuoden 2019 kesäkuun lopussa. Hän oli vuoden alussa tilannut itselleen verokortin olettaen, että on koko vuoden töissä. Hän ansaitsi silloin 3 500 euroa kuukaudessa.
Kaisa on jo maksanut palkastaan ennakonpidätystä 21 prosentin mukaan yhteensä 4 777,50 euroa. Kun hän saa loppuvuonna 1 988 euroa kuukaudessa ansiosidonnaista päivärahaa, hänen koko vuoden verojensa määrä on 5 966 euroa.
Veron tarve loppuvuodelle on vain noin 1 200 euroa. Heinäkuun alusta hänen ennakonpidätysprosenttinsa työttömyysetuudesta laski 10 prosenttiin.
- Vuoden lopun alhainen ennakonpidätysprosentti ei ole pysyvä. Seuraavan vuoden alusta lähdetään taas puhtaalta pöydältä laskemaan, kuinka paljon tulee pidättää työttömyysetuudesta ennakkoa, jotta koko verovuodelle tulee perityksi riittävästi veroja.
Esimerkki 2 Reijo Rompusta tuli työtön TAMMIKUUSSA
Tietotekniikka-alalla työskentelevien helsinkiläisten Veikko Pilven ja Reijo Rompun työpaikalla alkoivat yt-neuvottelut kesällä 2018. Kumpikin ansaitsi palkkaa 3 500 euroa kuukaudessa. Molemmat ovat kirkollisverovelvollisia.
Veikko Pilvi säilytti työpaikkansa. Hän ansaitsee 44 100 euroa vuonna 2019. Veikon veroprosentti on 21.
Reijo Romppu sen sijaan joutui jäämään vuoden 2019 alusta työttömäksi. Hän saa vuoden aikana 23 800 euron suuruisen työttömyysetuuden. Hänen veroprosentikseen verottaja laskee 23.
Laskelmissa on huomioitu vain viran puolesta myönnettävät vähennykset. Kun lasketaan se osuus, joka Veikolla ja Reijolla jää käteen, tulee Veikon veroprosenttiin lisätä 8,25 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja.
- Kun työttömäksi jäädään alkuvuodesta, ei veroprosentissa välttämättä tapahdu kovinkaan paljoa muutosta verrattuna siihen, että on koko vuoden palkkatöissä.
MIKÄ TULONTASAUS? Työstä erotessa tai erotettaessa maksettavia kertakorvauksia kutsutaan erorahaksi, tukipaketiksi, kehittämisrahaksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi. Lue joulukuun Taloustaidosta, miten tulontasaus voi keventää työttömän verotusta. Voit lukea jutun myös näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.
Georg Rosbäck
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi
