Kauppatieteilijäksi, insinööriksi, lääkäriksi vai opettajaksi? Millä alalla on parhaat työllistymisen mahdollisuudet? Tulevaisuus on moniosaajien – ja työura on yhä vahvemmin oppimisura.
Harvassa ovat ne nuoret, jotka tietävät teini-iässä tarkkaan, mitä haluavat opiskella ja mihin suuntautua. Myös moni aikuinen joutuu pohtimaan asiaa yhä uudelleen työuran käänteissä.
Ainoaksi kriteeriksi ei kannata nostaa varmaa työpaikkaa, sillä tulevaisuuden tilanteita ja hyvin vetäviä aloja voidaan vain arvailla. Uravalinnan ammattilaiset ovat perin yksimielisiä siitä, että liikkeelle kannattaa lähteä miettimällä omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita.
Uutta urapolulle
Milma Arola, johtava asiantuntija Sitrasta, muistuttaa, että mutkikkaassa ja muuttuvassa maailmassa tarvitaan monipuolista osaamista ja oppimista läpi elämän.
”Esimerkiksi ekologinen kestävyyskriisin ratkaiseminen vaatii monen tieteenalan tuntemusta. Tulevaisuuden työura on yhä vahvemmin oppimisura, jossa olennaista on kyky ja halu oppia lisää sekä soveltaa ja syventää oppimaansa.”
Hän kehottaa hakeutumaan koulutukseen, joka motivoi ja kiinnostaa. Opiskellessa kerryttää oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja sekä luovuutta, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemusta, jotka auttavat läpi työuran.
Hän ei myöskään miettisi koko työuraa yhdellä kertaa vaan ottaisi liikkeelle lähtöön yhden suunnan. Osaaminen karttuu työuralla työtä tekemällä, ja osaamista voi päivittää myös työuran aikana kouluttautumalla. Yhä harvempi kulkee samaa putkea 40 vuotta.
Jo Sitran kolmen vuoden takaisessa selvityksessä huomattiin, että yli puolet suomalaisista oli vaihtanut uraa ja hankkinut kokonaan uuden tutkinnon.
”Koulutus kannattaa aina. Myös OECD on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa korkean osaamisen tehtävien määrä kasvaa.”
Sitran kyselyn mukaan suomalaiset kertovat oppineensa tärkeitä taitoja ennen kaikkea perhe-elämässä ja ihmissuhteissa sekä työtä tekemällä.
Kurkota korkealle
Myös neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) patistelee jatkamaan kouluttautumista: työelämässä pärjää todennäköisimmin silloin, kun ei jättäydy alhaiselle koulutustasolle.
Tilastokeskuksen alkuvuodesta julkaistuissa koulutustilastoissa havaittiin, että vastavalmistuneiden työllisyys on parantunut edelleen. Parhaiten työllistyvät korkeakoulututkinnon suorittaneet, mutta myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneet työllistyvät yhä paremmin.
TEMin julkaisemassa ammattibarometrissa seurataan keskeisten ammattien kehitysnäkymiä lähitulevaisuudessa. Tiedot barometriin tulevat TE-toimistojen ammattilaisilta.
Keväällä julkaistu barometri ei yllättänyt kertoessaan, että Suomessa on paljon pulaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista sekä siivoojista. Runsaasti ylitarjontaa puolestaan on sihteereistä ja esimerkiksi media-alan ammattilaisista.
Tuomaala huomauttaa, että kulttuuri- ja taidealoilla on jo pidemmän aikaa ollut vaikea työllistyä. Yhteiskuntatieteilijä, kulttuuritutkija ja toimittaja voivat joutua etsimään ansiotyötä hyvinkin pitkään.
”Terveydenhuoltoala ei ole monen muun alan tapaan suhdanneherkkä. Myös rakennusala on viime vuosina työllistänyt aika hyvin, mutta se on herkempi suhdanteille.”
Melko varmoja työpaikkoja on löytynyt myös tietotekniikka-alalta ja liike-elämän palveluista.
”Työssä ollessa huomaa, että uusien asioiden opettelua ja oppimista tapahtuu koko ajan. Omassa työssäni olen huomannut, että tietoteknisten ja viestinnällisten valmiuksien ylläpito on koko ajan tärkeämpää.”
Väärällä alalla?
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on julkisuudessa arvostellut Suomen kouluttavan nuoria väärille aloille. Koodareita on liian vähän, mutta maahan tulisi saada myös ilmasto-osaajia.
Lisää tarvetta tulee myös kyberturvallisuuden, palveluosaamisen ja liiketoiminnan uudistajien osaamiselle.
EK ennustaa, että pulaa on tulossa moniosaajista, jotka kykenevät kehittämään uusia teknologioita, innovoimaan, kaupallistamaan ja markkinoimaan.
Pääekonomisti Penna Urrila EK:sta toteaa, että varmin tae tulevaisuuden työllistymiseen on pitää oma osaaminen ajan tasalla. Silloin ei putoa tyhjän päälle, vaikka työsuhde ei enää jatkuisi. Koko työelämän kestävät työsuhteet ovat yhä harvinaisempia.
Maailmanlaajuiset megatrendit jylläävät myös Suomessa ja vaikuttavat tulevaisuuden töihin. Esimerkiksi puhtaan teknologian osaajia mitä todennäköisimmin tarvitaan lisää.
PUHDAS TEKNOLOGIA = cleantech, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia
Väestön vanheneminen on Suomessa väistämätöntä, mikä tarkoittaa töitä hoito- ja hoiva-alalle.
Laadun takuu
”Osaamista arvostetaan, ja se voi olla alasta riippuen muodollista tai työelämässä hankittua”, sanoo Penna Urrila. Hän kuitenkin korostaa, että korkean kustannustason Suomessa tarvitaan korkeaa osaamista.
Työnantajilla on taipumusta rekrytoida ihmisiä, joilla on pohjalla muodollinen koulutus. Hankittu koulutus kertoo, että hakija saa valmiiksi asioita ja kykenee keskittymään. Todistus on eräänlainen laadun takuu.
Urrila korostaa, että alan valinnassa on tärkeää oma into. Koodariksi ei kannata ryhtyä, jos työ ei puhuttele. Into oppia uutta ja säilyttää uusiutumiskyky säilyvät, kun ala ja työ tuntuvat merkityksellisiltä.
Tulevassa työelämässä on yhä vähemmän lokeroitumista ja yhä harvemmin selviää yhdellä tutkinnolla.
”Jos nyt yrittää ennustaa, mitä taitoja tarvitaan kymmenen vuoden päästä, ei todennäköisesti osuta millilleen oikeaan. Ennemmin kannattaa pyrkiä siihen, että pystyy joustamaan.”
Unohda muotitrendit
Myöskään Tekniikan akateemisten analyytikko Arttu Piri ei kehota pohtimaan liikaa tämän hetken trendejä tai suhdanteita. Opiskeluvuosien aikana maailma ehtii joka tapauksessa muuttua.
Hyvinkin varmaa silti on, että digitalisaatio, tekoäly ja koneoppinen muuttavat maailmaa. Niiden etenemistä alan opiskelijoiden ja alalla toimivien kannattaa siis seurata. Samalle listalle Piri nostaa vielä kestävää kehitystä tukevan teknologian.
Ammattikehujaksi vai tavaranpelastajaksi?
Mitä ovat tulevaisuuden ammatit? Näitä on listattu eduskunnan tilaamassa raportissa, ja listalle ovat päässeet niinkin eksoottiset ammatit kuin keinolihakasvattaja, aurinkopaneelisiivooja, robottikouluttaja, ammattikehuja, tavaranpelastaja ja virtuaalimatkojen virkailija.
Tulevaisuuden ammateille yhteistä on se, että tekoäly ja robotit eivät pysty niitä hoitamaan. Niitä ei myöskään opeteta vielä missään.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaaman raportin Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 ovat koonneet Risto Linturi ja Osmo Kuusi.
Raportissa ennustetaan käsityöammateille uutta paluuta. Myös etätyö yleistyy, mikä nähtiin hyvin koronakevään aikana.
Voit lukea koko jutun elokuun Taloustaidosta, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi. Voit rekisteröityä sivustomme käyttäjäksi täällä.
Kirsi Riipinen
