Jopa 30 prosenttia työntekijöistä kokee yksinäisyyttä työssään. Se nakertaa terveyttä ja heikentää työssä suoriutumista. Työyksinäisyyttä helpottavat ainakin avoimuus sekä kasvokkaiset kohtaamiset.
Pandemian aikainen etätyö nosti pinnalle työyksinäisyyden. Vaikka ilmiötä on tutkittu vasta vähän, se näyttää olevan yleinen: aihetta selvittäneen tutkimuksen vastaajista noin 10 prosenttia koki vahvaa ja 20 prosenttia lievää työyksinäisyyttä.
"Se on ehdottomasti liikaa. Yksinäisyydellä on suuri vaikutus työhyvinvointiin", sanoo Vaasan yliopiston liiketalouden professori Liisa Mäkelä Työsuojelurahaston tiedotteessa.
Työssään yksinäisyyttä kokeva ei pääse mukaan yhteisöön toivomallaan tavalla, hän jää ryhmän ulkopuolelle tai hänellä ei ole luottamuksellisia suhteita työkavereihinsa. Työyksinäisyyttä koetaan sekä työpaikoilla että etä- ja hybridityössä.
Yksinäisyys uuvuttaa
Liisa Mäkelän vetämässä Yhdessä etä- ja hybridityössä! -tutkimushankkeessa selvitettiin työyksinäisyyden syitä ja seurauksia. Tutkimukseen osallistui yli tuhat teknologiateollisuuden asiantuntijaa, jotka tekivät pääosin etätyötä.
Tutkimus osoitti työyksinäisyydellä olevan monia kielteisiä seurauksia. Yksinäisyyttä työssä kokeneet muun muassa suoriutuivat työstään heikommin ja auttoivat kollegoitaan harvemmin.
He myös kärsivät enemmän työuupumuksesta ja kokivat vähemmän työn imua.
Lisäksi yksinäisyyteen voi liittyä jopa häpeää ja leimautumisen pelkoa.
Sosiaaliset verkostot kantavat etätyössäkin
Vaikka korona-ajan etätöissä työyksinäisyyden kokemus lisääntyi, ei etätyö sinällään selitä kasvua. Tutkimus nimittäin osoitti, että hyvät sosiaaliset verkostot kantoivat myös poikkeusaikana.
"Eli yksinäisyyden lisääntyminen kertyi jo aiemmin työyksinäisyydestä kärsineiden harteille", Liisa Mäkelä sanoo.
Ilmiötä eivät myöskään selitä yksilölliset tekijät, kuten sukupuoli. Sen sijaan kokemukseen yksinäisyydestä vaikuttuivat työn määrä, työyhteisöltä saadun sosiaalisen tuen laatu sekä kollegoiden kanssa viestiminen. Työyksinäisyyttä kokevat toivovat enemmän varsinkin kasvokkaista vuorovaikutusta.
Mistä paha olo johtuu?
Työelämän erikoiasiantuntija Aku-Pekka Laakson mukaan työyksinäisyyden torjumisessa ensimmäinen askel on tunnistaa ilmiö.
"Moni työstä uupunut, stressaantunut tai arvottomuutta kokeva ei itsekään huomaa pahan olon syyksi yksinäisyyttä", Helsinki Missiossa työskentelevä Laakso sanoo.
Tiimeissä ja koko organisaatiossa yksinäisyyden kokemuksia voi tunnistaa kyselyillä ja ottamalla aiheen osaksi varhaisen välittämisen mallia.
Seuraava askel on tunnustaa ilmiö sekä vähentää yksinäisyyteen liittyvää stigmaa.
Vastuu on yhteinen
Aku-Pekka Laakson ja Liisa Mäkelän mukaan työyksinäisyyteen voi ja kannattaa vaikuttaa kaikilla tasoilla, niin yksilön, tiimin kuin organisaation tasolla. On tärkeää pitää yllä päivittäisiä sosiaalisuutta tukevia tapoja myös etä- ja hybridityössä. Esimerkiksi pitää epämuodollisia kahvitaukoja tai pizzaperjantaita.
"Työyksinäisyys ei ole yksittäisen ihmisen vastuulla, se on yhteisön yhteinen asia", Laakso ja Mäkelä toteavat.
TYÖYKSINÄISYYS | Etä- ja hybridityössä koettua yksinäisyyttä voi vähentää Yhdessä etä- ja hybridityössä! -tutkimuksessa luodulla kehittämismallilla ja mittaristolla. Tutustu tutkimukseen >>
Helsinki Mission Work to Belong -ohjelma auttaa tunnistamaan ja lievittämään työelämän yksinäisyyttä. Lue lisää >>
Työsuojelurahasto esitteli hankkeet toukokuun lopussa Helsingissä.
Minna Petäinen
