Yksilöurheilija voi siirtää urheilusta saamiaan tuloja, kuten sponsoritulojaan, valmennus- tai urheilijarahastoon. Edellytys kuitenkin on, että kyse on niin sanotusta kolmikantasopimuksesta, jossa on mukana urheilijan ja sponsorin lisäksi kyseisen urheilulajin lajiliitto.
Mikäli sponsoritulo katsotaan palkaksi, sitä ei voi siirtää valmennusrahastoon, koska sinne saa siirtää vain muita urheilutuloja kuin palkkaa.
- Valmennusrahastoon maksettua urheilutuloa voidaan käyttää urheilemisesta ja valmentautumisesta verovuoden aikana aiheutuvien, tositteisiin perustuvien menojen kattamiseen. Valmennusrahasto korvaa tositteita vastaan kulut, jotka liittyvät välittömästi oman lajin harjoitteluun ja kilpailuihin.
Valmennusrahastossa verovuoden päättyessä oleva määrä katsotaan urheilijan verovuoden veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin kuin sitä ei ole siirretty urheilijarahastoon. Verovapaasti valmennusrahastoon voidaan kuitenkin jättää vuosittain katteeksi enintään 20 000 euroa tulevaa valmentautumista varten.
- Urheilijarahastoon voidaan siirtää myös palkaksi katsottavat suoritukset. Rahastoitavan urheilutulon enimmäismäärä on 200 000 euroa vuodessa.
Yksilöurheilijan urheilijarahastoon siirtämiä tuloja ei veroteta vielä saantihetkellä. Rahaston ajatus on turvata urheilu-uran päättymisen jälkeisen ajan toimeentuloa. Varoja ei voi nostaa urheilu-uran aikana.
Urheilijarahastoon siirretyt varat tuloutetaan ansiotulona verotettavaksi urheilu-uran päättymistä seuraavien vähintään kahden ja pääsääntöisesti enintään viidentoista vuoden aikana tasasuurissa erissä. Erityisestä syystä, kuten työkyvyttömyyden vuoksi, nostamista voidaan nopeuttaa.
AITO SPONSOROINTI ON VASTIKKEELLISTA ‒ JA VEROLLISTA! Lue tammikuun Taloustaidosta, miten sponsoroija voi vähentää sponsorointimenot verotuksessa, mitä veroja urheilija joutuu maksamaan saamastaan sponsorituesta ja onko sponsoriraha urheiluseuralle verotettavaa tuloa. Lue juttu näköislehdestä (kirjautuneille).
Georg Rosbäck
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi
