Valtio kehittää digitaalista henkilöllisyystodistusta, jota voisi käyttää verkkopankkitunnusten tai mobiilivarmenteen rinnalla. Myös perinteisiin henkilötunnuksiin on tulossa muutoksia. Mobiilivarmenteita tarjoavat operaattorit ovat uuden henkilöllisyyden osoittamisen ratkaisun hyödyistä eri mieltä.
Passin ja henkilökortin rinnalle on tulossa julkinen digitaalinen henkilöllisyystodistus. Se soveltuu asiointiin sekä paikan päällä että verkossa. Uutta henkilöllisyyden osoittamisen ratkaisua kehittävät Digi- ja väestötietovirasto ja poliisi valtiovarainministeriön ohjauksessa.
Miten uusi sähköinen tunnistautuminen toimisi? Henkilö, jolla on Suomen viranomaisen myöntämä passi tai henkilökortti, voisi tunnistautua sekä julkisiin että yksityisiin palveluihin. Sitä varten hänen tulisi ladata mobiililaitteeseensa sovelluskaupasta sovellus, jolla tunnistautuminen tehdään.
Verkossa asioidessa tunnistautuminen tapahtuu mobiilisovelluksella. Käyntiasioinnissa viranomainen tai yritys voi tarkastaa henkilöllisyystodistuksen sovelluskaupasta lataamansa, maksuttoman tarkastussovelluksen avulla. Vaihtoehtoisesti tarkastustoiminnallisuuden voi integroida asiointipisteessä käytössä olevaan järjestelmään, esimerkiksi kassajärjestelmään.
Käyttäjä voi tunnistautuessaan ja kirjautuessaan palveluihin itse valita, mitä tietoja hän itsestään näyttää palveluntarjoajalle.
Niille, joilla ei ole mobiililaitetta käytettävissä, kehitetään vaihtoehtoinen sähköinen tunnistusväline. Se olisi maksullinen. Laite toimisi julkisten palvelujen sähköisessä asioinnissa.
”Tämä vaihtoehto on siis tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät nykyisin voi saada pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Edelleen olemassa olevat tunnistusvälineet eivät katoa mihinkään”, sanoo hankepäällikkö Sami Kettunen valtiovarainministeriöstä.
Ulkomaalaisille oma asiointiväline
Lisäksi on kehitteillä ulkomaalaisen digitaalinen asiointiväline sähköiseen asiointiin. Sekin on mobiilisovelluspohjainen. Sen voi saada henkilö, jolla on voimassaoleva ulkomaalainen passi tai henkilökortti.
”Ulkomaalainen henkilö voi jatkossa saada myös digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, jos hänellä on poliisin myöntämä ulkomaalaisen henkilökortti”, Kettunen tarkentaa.
Hallituksen esitys uudistuksiin tarvittavista lakimuutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Uusi yksilöintitunnus tulossa henkilötunnuksen lisäksi
Sähköistä henkilöllisyystodistusta varten tarvitaan myös uusi kansalaisen yksilöintitunnus. Sitä käytetään tietohaussa. Uusi yksilöintitunnus olisi täysin henkilötietoriippumaton tunnus, josta ei olisi pääteltävissä esimerkiksi henkilön ikää.
Uusi yksilöintitunnus lisättäisiin väestötietojärjestelmään jokaiselle henkilölle, jolla on suomalainen henkilötunnus. Tämä ei muuta kansalaisten vanhoja henkilötunnuksia mitenkään, vaan jo myönnetyt henkilötunnukset pysyivät ennallaan.
Perinteisiin henkilötunnuksiin tarvitaan tulevaisuudessa uusia välimerkkejä. Tunnusten arvioidaan loppuvan tietyiltä päiviltä seuraavan 2–3 vuoden aikana lähinnä Suomeen muuttavilla henkilöillä.
Henkilötunnusten riittävyys varmistettiin 8.7.2022 annetulla valtioneuvoston asetuksella, joka tulee voimaan 1.1.2023. Uusia välimerkkejä otetaan kuitenkin käyttöön vasta vanhojen tunnusten loputtua.
Sukupuolineutraali henkilötunnus vuonna 2027
EU:n tietosuoja-asetus ohjaa käsittelemään kussakin käyttötarkoituksessa vain niitä henkilötietoja, jotka ovat juuri silloiseen tarkoitukseen tarpeellisia. Vanhan henkilötunnuksen rakenne ei tätä mahdollista, koska se kertoo henkilön sukupuolen riippumatta siitä, onko sukupuolitiedolla asiointitilanteessa merkitystä vai ei.
Vuonna 2027 on tarkoitus ottaa käyttöön sukupuolineutraali henkilötunnus. Sen saavat vastasyntyneet ja maahan muuttavat henkilöt. Sukupuolta ei siinä voi päätellä henkilötunnuksen loppuosassa olevasta yksilönumerosta, joka on tällä hetkellä naisilla parillinen ja miehillä pariton. Muutoksen jälkeen myönnetyissä henkilötunnuksissa loppuosan yksilönumero olisi satunnainen.
FiComin Elina Ussa: kansalaisten tietosuoja heikentyy
Uuden henkilöllisyyden osoittamisen ratkaisua käyttävän kansalaisen pitää itse harkita, mitä tietoja hän luovuttaa itsestään tunnistustilanteissa. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo, että lopputuloksena kansalaisen tietosuoja voi heikentyä.
”Vastuu identiteetistä siirtyy palveluntarjoajan sijaan kansalaiselle. Osaavatko kaikki harkita, mitä tietoja itsestään milloinkin luovuttavat?”
Uusi järjestelmä perustuu siihen, että henkilöllä on oltava voimassa oleva passi tai henkilökortti. Lisäksi tarvitaan mobiililaite tai tunnistuslaite.
”Passi tai henkilökortti tulee uusia viiden vuoden välein omalla kustannuksella. Rakennetaanko nyt oikeasti järjestelmää, johon kansalaisilla on helppo pääsy – vai tehdäänkö siitä vaikeampaa?” Ussa kysyy.
Tuleeko veronmaksajille kallis lasku?
Elina Ussa muistuttaa, että alun perin hallitus päätti kehittää sähköisen tunnistamisen menetelmiä niin, että ne ovat kaikille käytettävissä. Ratkaisuja kaivattiin erityisesti maahanmuuttajille ja alaikäisille.
”Nämä ongelmat olisi pitänyt ratkoa ja antaa markkinoiden toteuttaa ratkaisut – eikä lähteä tekemään koko kansalle uutta tunnistautumisjärjestelmää”, hän sanoo.
Kun valtio rakentaa järjestelmän, ylläpitää sitä ja vastaa kaikista siihen liittyvistä kuluista, on olemassa myös riski siihen, että tehdään päätöksiä, jotka tulevat toteuttamisen kannalta veronmaksajille kalliiksi.
”Kansalaisvarmenne kustansi 40 miljoonaa euroa – ja valtion tarkastusvirasto on antanut siitä hyvin kriittisen raportin! Järjestelmä maksoi paljon ja sitä käytetään marginaalisen vähän”, sanoo Ussa.
”Visiot joihin pyritään ovat hienot, mutta selviä askelmerkkejä miten niihin päästään, puuttuu välistä. Jäsenyritystemme asiantuntijat, joilla on vuosien kokemus, ovat yrittäneet tuoda näkemyksiään valmisteluun. He eivät tunnu tulevan kuulluiksi.
FiCom edustaa mm. puhelinoperaattoreita, jotka tarjoavat mobiilivarmennetta sähköiseen tunnistautumiseen. Toimialaliittona FiCom kysyy myös, miksi valtio tulee markkinoille, joilla on yksityisiä toimijoita – ei edelleenkään ole käyty läpi, onko tilanteessa ongelmia kilpailulain kannalta tai valtion tuen kannalta.
Satu Alavalkama
