Yhä useampi nuori kokeilee yrittäjyyttä jo kesken opintojen. Se ei vaadi mahdottoman syvällistä pykälien osaamista, mutta perusasiat kannattaa selvittää etukäteen.
Kesäyrittäjyys ei välttämättä ole mitään rakettitiedettä. Nuoren kannattaa kuitenkin käyttää hetki tutustumalla vaihtoehtoisiin yrittämismuotoihin plussineen ja miinuksineen. Sitäkin on syytä miettiä, vaikuttaako yrittäjyys mahdollisesti elämään tulevaisuudessa, esimerkiksi erilaisiin tukiin.
Korona-aika on kohdellut kaltoin monia aloja, jotka perinteisesti työllistävät paljon nuoria kesäsesongilla: esimerkiksi ravintola-, matkailu- ja kulttuurialojen kesätyöt ovat olleet kiven alla. Ei ihme, jos entistä useampi nuori miettii mahdollisuutta työllistää itsensä kesäyrittäjänä. Myös monet järjestöt, kuten Talous ja nuoret TAT sekä 4H kannustavat nuoria yrittämään tarjoamalla neuvontaa ja muuta tukea.
Verokortti on hyvä olla
Oli kesäyrittäjän yritysmuoto mikä tahansa, hänen on selvitettävä, miten hänen tulojaan verotetaan. Näin siitäkin huolimatta, vaikka tulojen määrä lopulta jäisi niin pieneksi, ettei tuloveroa tarvitse maksaa.
”Tuloja ei saa jättää ilmoittamatta perustuen vain omaan arvioon, ettei niistä ehkä lopullisessa verotuksessa menekään veroa. Jos tulot puuttuvat esitäytetyltä veroilmoitukselta, ne pitää sinne lisätä”, muistuttaa verojuristi Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitosta.
Kesäyrittäjällä on siis hyvä olla verokortti. Parhaassa tapauksessa veroprosentiksi tulee nolla, mutta varmaa se ei ole. Asia selviää esimerkiksi Verohallinnon veroprosenttilaskurista. Laskuriin syötetään arvioitujen tulojen lisäksi ainakin ikä, kotikunta ja se, kuuluuko kirkkoon.
”Verohallinnon laskurilla havaitaan esimerkiksi, että Oulussa asuva henkilö voi ansaita vuonna 2022 palkkatuloa noin 13 500 euroa vuodessa, ennen kuin verokortin ennakonpidätyksen veroprosentti nousee yli nollan. Yleisesti voi arvioida, että verottomien tulojen raja on asuinkunnasta riippuen noin 13 000–14 000 euroa”, sanoo veroasiantuntija Jari Jääskeläinen Verohallinnosta.
Verojen maksuun kannattaa aina varautua, jotta mahdolliset jäännösverot eivät keikauta taloutta nurin. Verokortin nollaprosentti ei takaa sitä, etteikö veroja kuitenkin tulisi maksettavaksi. Mikäli kesäansioista ei ole tehty ennakonpidätyksiä tai maksettu ennakkoveroja, ja vuoden mittaan on muutenkin kertynyt tuloja arvioitua enemmän, mätkyjä voi olla odotettavissa.
Myydäänkö työtä vai tavaraa?
Tulevan yrittäjän pitää myös pohtia, aikooko hän myydä palveluita tai omaa työtään vai konkreettisia, itse valmistettuja tavaroita. Tuotteiden myyjän elämä on nimittäin yksinkertaisempaa: tuotteiden ostajalla ei ole ennakonpidätysvelvollisuutta maksamastaan summasta.
”Jos myy esineitä tulonhankkimistarkoituksessa, nämä tulot voi myöhemmin ilmoittaa omalla esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Tulot ovat muuta veronalaista tuloa ja niistä voi vähentää tulonhankkimiseen liittyvät kulut”, kertoo Verohallinnon Jääskeläinen.
Myös palveluiden myyminen on kohtalaisen helppoa, jos asiakkaana on kotitalous, eikä asiakkaan maksama summa ylitä 1 500 euroa vuodessa. Silloin kotitalouden ei tarvitse tehdä maksamastaan palkkiosta ennakonpidätystä.
Esimerkki: Helpotettu maksumenettely
Nuori tarjoaa kesäyrityksessään kotitalouksille rikkakasvien kitkemistä puutarhasta. Hän ei ole hankkinut Y-tunnusta, eikä ole ennakkoperintärekisterissä. Hän ei myöskään ole työsuhteessa asiakkaisiinsa. (Tästä voi myös pyytää verottajalta ennakkopäätöksen.) Maksetut työkorvaukset ovat alle 1 500 euroa kotitaloutta kohden.
• Kotitalouden ei tarvitse suorittaa ennakonpidätystä eikä maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä eläkemaksuja. Asiakkaan pitää kuitenkin ilmoittaa tulorekisteriin maksamansa työkorvaus.
• Jos palvelun ostajana on yritys, yritysasiakkaan pitää toimittaa ennakonpidätys verokortin perusteella ja ilmoittaa maksettu työkorvaus tulorekisteriin.
Miten kulut otetaan huomioon?
Entä yritystoiminnan mahdolliset kulut? Jos kesäyrittäjä ottaa tulonsa palkkana, hän saa niistä automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen. Tulonhankkimismenoja kannattaa siis erikseen vähentää vasta, jos niitä kertyy tätä enemmän.
”Vähentää voi esimerkiksi työkalut, materiaalit, laskutusyrityksen palkkiot ja puhelinkulut siltä osin, kun ne ovat aiheutuneet tulonhankkimisesta. Jos on näyttöä siitä, että tietokonetta tarvitaan työssä, 50 prosenttia sen hankintahinnasta voi vähentää, samoin oheislaitteista”, listaa Huovinen.
Myös työhuonevähennys voi tulla kyseeseen, mikäli asuntoa käyttää satunnaisten tulojen hankkimiseen. Tämä pienin työhuonevähennys oli viime vuonna 230 euroa.
Verohallinnon Jari Jääskeläinen kuitenkin muistuttaa, että mikäli veroprosentiksi jää nolla myös lopullisessa verotuksessa, eli ei ole maksettavaa veroa ansiotulosta, ei ilmoitetuista kuluvähennyksistä ole hyötyä.
Toiminimiyrittäjä voi vähentää kaikki yrityksen verovähennyskelpoiset kulut tuloista ja jäljelle jäävä verotettava tulo verotetaan yrittäjävähennyksen jälkeen yrittäjällä.
Vaikuttaako yrittäjyys tukiin?
Syksy koittaa aikanaan ja opinnot jatkuvat – miten kesäyrittäminen vaikuttaa opintotukiin? Kela kohtelee yrittäjätuloa aivan samalla tavoin kuin palkkatuloakin, eli molempia koskevat samat tulorajat.
Tälle vuodelle tulorajat ovat juuri nousseet. Tukikuukausien määrästä riippuu, paljonko opiskelija voi ansaita opintotukea menettämättä. Jos tukia nostaa esimerkiksi yhdeksän kuukautta, tuloraja on 15 630 euroa. Mikäli tukia nostaa kaikkina 12 kuukautena, voi ansaita 10 440 euroa vuodessa.
Niinkin voi käydä, että opinnot tulevat päätökseen, mutta niiden jälkeen ei löydykään heti töitä. Yrittäjän työttömyysturvassa on omat kommervenkkinsä, joista on hyvä olla tietoinen.
Johtava asiantuntija Vesa Kipinoinen Uudenmaan TE-palveluista muistuttaa, että toiminimiyrittäjä tai laskutuspalvelun asiakas ovat elinkeinonharjoittajia.
”Henkilö, joka tekee korvausta vastaan työtä ilman työsuhdetta, on työttömyysturvalain tarkoittama yrittäjä riippumatta siitä, onko hänellä Y-tunnus tai käyttääkö hän laskutuspalvelua. Työttömyysturvalaki ei tunne kevytyrittäjä -käsitettä”, sanoo Kipinoinen.
TE-toimisto antaa lausunnon, onko hakija oikeutettu työttömyyskorvaukseen, vai katsotaanko hänet esimerkiksi päätoimiseksi yrittäjäksi. Tässä yhteydessä halutaan tietää yrittäjyyden kesto.
”Jos henkilö on harjoittanut yritystoimintaa vain opintojensa kesäloman aikana, ja on lopettanut toiminnan kokonaan, ei sillä ole myöhemmin merkitystä TE-toimiston kannalta. Yritystoiminnan päättyminen kuitenkin selvitetään. ”
ALV-REKISTERI | Arvonlisäveroa joutuu maksamaan, mikäli yrityksen liikevaihto on yli 15 000 euroa vuodessa. Alv-rekisteriin voi ilmoittautua pienemmälläkin liikevaihdolla. Näin rekisteröidyt arvonlisäverovelvolliseksi >>
- Lue koko juttu toukokuun Taloustaidosta. Artikkelista saat tietoa laskutuspalvelun käytöstä, palkan ja työkorvauksen eroista, kulujen vähentämisestä ja alv-rekisteristä. Haastatteluissa Miina Ebeling Oulusta sekä Markus Kinnunen ja Aaro Ristola Helsingistä kertovat omista kesäyrityksistään. Kirjaudu ja lue juttu näköislehdestä (klikkaa näköislehti).
Heidi Hammarsten
