Miten nukkuminen vaikuttaa aivoihin, ja voiko nukkumalla lisätä työn tuottavuutta? Kysyimme asiaa neurologian erikoislääkäriltä Kaisa Hartikaiselta.
Paitsi neurologian erikoislääkäri, Kaisa Hartikainen on myös dosentti ja Kansallisen aivoterveysohjelman, Aivoliiton, johtava asiantuntija.
Miten nukkuminen vaikuttaa aivoihin?
”Uni suojaa aivojen terveyttä ja hyvinvointia, se suojaa aivosairauksilta ja ylläpitää aivojen tiedonkäsittelytoimintoja sekä säätelee tunnetoimintoja.
Unella on valtavasti eri tehtäviä, aivot puhdistuvat ja palautuvat päivän kuormituksesta, kuten koko kehokin palautuu. Uni vahvistaa myös esimerkiksi muistijälkiä.”
Voiko nukkumalla lisätä työn tuottavuutta?
”Voi. Uni on kuin laittaisi rahaa pankkiin sekä yksilön että laajemminkin koko yhteiskunnan kannalta. Aivoterveyden ja hyvinvoinnin lisäksi uni vaikuttaa tuottavuuteen ja talouteen, mitä käsitellään tuoreessa kansainvälisessä tiedejulkaisussamme uuden unipääoma-käsitteen valossa (sleep capital).
On näyttöjä siitä, että työn tuottavuus paranee, kun ihmiset voivat hyvin. Myös aivojen tiedonkäsittelytoiminnot, kuten muisti, toimivat silloin tehokkaammin.
Aivojen tiedonkäsittelyn huipulla on toiminnanohjaus, joka on kuin aivojen kapellimestari, se säätelee ajattelua, käyttäytymistä ja tunnetoimintoja. Se on herkkä kuormitukselle ja vähäiselle unelle.
Nykyajan työelämässä tarvitaan toiminnanohjausta. Se on tarpeen aina, kun ollaan tilanteessa, joka vaatii uusia toimintatapoja.”
Kumpi on tärkeämpää, unen määrä vai laatu?
”Määrä ja laatu kulkevat käsi kädessä. Jos uni on huonolaatuista ja rikkonaista, ihminen saattaa tarvita määrällisesti enemmän unta.
Jos unen laatu on normaali, keskimääräinen unen tarve on 7–9 tuntia yössä. Toki on ikäkauteen liittyvää ja yksilöllistä vaihtelua. Sairastuessaan ihminen voi tarvita enemmän unta toipuakseen.”
Millaista on laadukas uni?
”Laatu tarkoittaa sitä, että uni koostuu unen eri vaiheista ja kaikkia vaiheita on riittävästi ja oikeanlaisella ajoituksella. Unen arkkitehtuurin pitää olla kunnossa, eikä silloin ole jatkuvasti havahtumisia ja heräämisiä.”
Miten unen laatua saa parannettua?
”Unen rakentaminen alkaa jo aamusta ja päivän aikana. Säännöllinen vuorokausirytmi mukaan lukien säännöllinen uni- ja ruokailurytmi tukee hyvää unta.
Vuorokaudenajan mukainen valaistus, eli aamulla ja päivällä kirkkaammat valot ja illalla himmeämmät, tukee puolestaan vuorokausirytmiä.
Illalla on hyvä laskeutua uneen, eli parasta olisi tehdä asioita, jotka laskevat vireystilaa luonnollisesti. Myöhäinen työnteko, ruutuaika ja raskas liikunta nostaa vireyttä ja voi siten häiritä unta.
Pitää myös yrittää luoda hyvät olosuhteet nukkumiselle. Osa ihmisistä on myös hyvin herkkiä kofeiinille, jolloin kahvin juontia kannattaa välttää jopa heti puolen päivän jälkeen.”
Mitä työpaikalla voi tehdä unen ja aivojen hyväksi?
”Päiväaikaisen kuormituksen ja palautumisen tasapainosta huolehtiminen rakentaa hyvää unta. Jos on hektinen päiväaika, voi jäädä ylikierroksille, ja silloin on vaikeaa nukahtaa tai herää helposti aamuyöstä.
Työpaikoilla pitäisi huolehtia aivoergonomiasta niin, etteivät aivot kuormitu liikaa. Jatkuva kiire, multitaskaus, sekä keskittymiseen ja työmuistiin liittyvä ponnistelu kuormittaa aivoja.
Samalla tavalla, kun työpaikoilla tarvitaan selän hyvinvointia tukeva ergonominen työtuoli, tarvitaan aivojen hyvinvointia tukevat työn tekemisen tavat ja välineet. Tähän kuuluu mm. isot näytöt ja sellaiset ohjelmistot, jotka huomioivat ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitteita ja vähentävät turhaa aivokuormitusta.”
Voiko ongelmia ratkaista nukkumalla?
”Uni voi auttaa, sillä aivot palautuvat unen avulla ja päätökset tarvitsevat hyvää työmuistia. Voi sanoa, ettei kannata tehdä isoja päätöksiä kuormittuneilla aivoilla.
Uni säätelee myös tunteita. Siten hyvin nukutun yön jälkeen tunnereaktiot on paremmin säädeltyjä eivätkä ne ohjaa ratkaisuja siinä määrin kuin väsyneenä.
Jotkut kirjaavat ennen nukkumaanmenoa paperille asioita, joita pitää tehdä tai ratkaista. Joillekin voi toimia huolihetki, joka auttaa uneen laskeutumisessa.”
Miten välttyä unettomuuden aiheuttamilta sairauksilta?
”Unettomuuden taustalla voi joskus olla unihäiriö. Unihäiriöt lisäävät aivosairauksien riskiä. Jos on jo kokeillut kaikkea, mutta silti tuntuu, että uni on katkonaista tai aamulla ei herää virkeänä, kannattaa herkästi lähteä kartoittamaan unta.
Uniapnea eli unen aikainen hengityshäiriö on aika yleinen vaiva. Henkilö ei usein itsekään tiedä kärsivänsä siitä. Unihäiriö on kuitenkin hoidettavissa ja tilanne voi parantua merkittävästi toimintakyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos unen haasteet jatkuvat pidempään.”
Miten tärkeää on nähdä unia?
”Unien näkeminen on tärkeää. Unia nähdään pääasiassa REM-univaiheessa, ja se on keino tunnesäätelylle. Yksi uniapnean muoto on REM-uneen kytkeytyvä uniapnea. Unien näkemisen aikana lihakset lamaantuvat ja ovat rentoina myös nielun alueella, mikä altistaa hengitysteiden ahtautumiselle, jolloin hengitys voi estyä osittain tai kokonaan.
Jos REM-unen aikana tulee hengityshäiriöitä, se voi johtaa haasteisiin tunnesäätelyssä, ja altistaa masennukselle ja ahdistuneisuudelle.
REM-unen aikainen uniapnea ei selviä suppealla unitutkimuksella, vaan se vaatii laajaa unitutkimusta, johon kuuluu aivosähkötoiminnan mittaus ja joita tehdään sairaaloiden unipolikilikoilla.”
Outi Airaksinen
