Työeläkevakuuttajat tarkistivat viime vuonna noin 34 500 yrittäjän YEL-työtulot. Tarkistetuista yrittäjistä noin 70 prosentilla työtulo nousi. Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut työeläkevakuuttajan lähettämään työtuloehdotukseen lainkaan.
YEL-tarkistus tehtiin viime vuonna yrittäjille, joiden YEL-työtulo oli alle 25 000 euroa ja joiden työtuloon ei oltu tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Noin 24 800 tarkistetulla yrittäjällä työtulo nousi. Noin 2 800 yrittäjää hylkäsi ehdotuksen, kertoo työeläkevakuutusyhtiöiden edusvalvontajärjestö Työeläkevakuuttajat Tela.
Työtulo nousi lainmukaisen enimmäismäärän eli 4 000 euroa noin 54 prosentilla eli 18 800 henkilöllä työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä. Tämä tarkoittaa heille noin 85 euron korotusta kuukausittaiseen YEL-maksuun.
Osalla näistä yrittäjistä työtulo ei vielä ensimmäisen tarkistuksen jälkeen ole lopullisella tasolla, vaan heitä odottaa uusi korotus seuraavalla tarkistuskierroksella kolmen vuoden kuluttua.
Pienellä osalla työtulotarkistetuista yrittäjistä työtuloa nostettiin enimmäiskorotusta pienemmällä summalla tai yrittäjä valitsi itse työtuloonsa enimmäismäärän ylittävän korotuksen. Osa yrittäjistä puolestaan valitsi muun summan työtulosuositukseen kuuluvan liikkumavaran sisällä.
Perustele muutosehdotus eläkeyhtiölle
Vuoden 2023 alussa voimaan astunut lakimuutos velvoittaa eläkeyhtiön tarkistamaan yrittäjän työtulon säännöllisesti. Vuonna 2023 tarkistettiin alle 15 000 euron työtulot. Vuonna 2025 tarkistetaan yli 25 000 euron työtulot yrittäjiltä, joiden YEL-vakuutus on ollut vähintään kolme vuotta voimassa eikä työtuloon ole tehty merkittäviä muutoksia kyseisenä aikana. Heitä on noin 64 000 henkilöä.
"Tarkoituksena on saada työtulo vastaamaan mahdollisimman hyvin yrittäjän todellista työpanosta nykylain mukaan, jolloin myös yrittäjän työeläke sekä muu sosiaaliturva asettuu oikealle tasolle", toteaa Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.
Jos yrittäjä ei ole samaa mieltä eläkeyhtiön ehdottamasta työtulosta, hän voi esittää eläkeyhtiölle lisätietoja työtulon perusteluksi.
"Noin kahdeksan prosenttia hylkäsi ehdotuksen eli toimitti lisätietoja esimerkiksi yrittäjätoimintansa laajuudesta ja työpanoksensa arvosta. Lähes puolet työtuloehdotuksen saaneista yrittäjistä ei reagoinut siihen lainkaan", kertoo Pelkonen.
Mikäli yrittäjä ei ole tyytyväinen hänelle vahvistettuun YEL-työtuloon, hän voi valittaa päätöksestä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK) 30 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta.
YEL-järjestelmän kehittäminen vireillä
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvityshenkilö Jukka Rantalan kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Rantalan tehtävänä on selvittää erityisesti nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi.
Työeläkealalla on jo pitkään saanut kannatusta YEL-työtulon muuttaminen kohti ansiopohjaisuutta eli todellisia työtuloja.
YEL-tarkistuksen tuloksia vuonna 2024
• Työtulo nousi reilulla 70 prosentilla (noin 24 800 yrittäjää) työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä.
• Noin 25 prosentilla (noin 8 700 yrittäjää) työtulo pysyi samana.
• Pienellä osalla (0,5 % eli noin 160 yrittäjällä) työtulo laski tarkastuksen seurauksena. Noin 2,5 prosentilla (noin 860 yrittäjää) tarkistus oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.
• Reilut kaksi prosenttia (noin 800) valitsi itse työtuloonsa enimmäismäärän ylittävän korotuksen.
Lähde:
Telan joulukuun 2024 alussa työeläkevakuuttajilta keräämät tiedot, jotka ovat suuntaa antavia. Tarkemmat rekisteritiedot vahvistuvat Eläketurvakeskuksen raporteissa myöhemmin vuoden 2025 aikana. YEL-vakuutuksia hoitavia työeläkevakuuttajia ovat työeläkeyhtiöt Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas sekä Apteekkien Eläkekassa ja Eläkekassa Verso.
Satu Alavalkama
