Työajat ovat Suomessa etätyön yleistyttyä hyvin joustavia. Työntekijät voivat pääsääntöisesti vaikuttaa omiin työ- ja vapaa-aikoihinsa. Joka kolmannella työpaikalla tehdään yli 50 tunnin työviikkoja.
Töiden tekemisestä työajalla ei ole sovittu monissa organisaatioissa, ja jatkuvat yli 50 tunnin työviikot ovat huolestuttavan yleisiä. Johtajat näyttävät työajoillaan usein huonoa esimerkkiä muulle työyhteisölle. Tulokset perustuvat Työterveyslaitoksen Palautumislaskuri-työkalun vastauksiin.
Tulosten mukaan lähes kolmessa organisaatiossa neljästä työntekijät pystyivät yleensä säätelemään sekä työ- että vapaa-aikaansa. Etätyötä pääsääntöisesti tekevissä organisaatioissa vapautta oli useammin. Vuorotyötä tekevissä organisaatioissa työ- ja vapaa-ajan säätelyyn oli vähemmän mahdollisuuksia.
”Työaikojen yksilöllinen jousto tutkitusti lisää työhyvinvointia, mutta työmäärän kasvu voi uhata työntekijöitä, joilla työajat ovat hyvin vapaat”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä tiedotteessa.
Palautumislaskuri paljasti huolestuttavan ilmiön: yli kolmanneksessa organisaatioista oli henkilöitä, jotka tekivät jatkuvasti yli 50 tuntia tai sitä pidempää työviikkoa. Pitkä työaika oli hieman yleisempää suuryrityksissä kuin pien- tai mikroyrityksissä.
Härmä muistuttaa, että kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa edes ylitöiden kanssa, vaikka Suomen uusi työaikalaki on lisännyt paljon työaikojen joustoja.
Palautumislaskuriin vastanneista organisaatioista vajaassa kolmanneksessa ei ole sovittu, että työt tehdään työaikana eikä niistä ehdoista, joilla työntekijöiden tulisi olla tavoittavissa vapaa-ajalla.
Yrityskoon näkökulmasta töiden tekemisestä työajalla oli sovittu parhaiten suuryrityksissä (72 %). Suurista toimialoista töiden tekemisestä työajalla oli sovittu sosiaali- ja terveydenhuollossa selvästi paremmin (81 %) kuin esimerkiksi teollisuudessa (65 %).
Myöskään organisaatioiden oma johto ei pääsääntöisesti (61 %) näyttänyt esimerkkiä siinä, että työt tehtäisiin vain työaikana. Erityisesti paljon etätyötä tekevien yritysten johdosta vain pieni osa (39 %) pystyi omalla toiminnallaan näyttämään esimerkkiä töiden rajaamisessa.
Mikäli organisaatoissa matkustettiin paljon, vain viidesosassa oli sovittu palautumisesta tai vapaa-ajan järjestelyistä matkustuspäivien jälkeen.
Työmäärästä ja sen ajoituksesta tulisi sopia nykyistä paremmin työhyvinvoinnin tukemiseksi.
Esimerkiksi yli puolet vastanneista organisaatioista ei ole ohjeistanut, että kehityskeskusteluissa tulee käsitellä työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.
MIKÄ PALAUTUSMISLASKURI? Palautumislaskurin avulla työpaikka voi arvioida työpaikan työoloja palautumisen näkökulmasta. Laskuri soveltuu osaksi riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä.
Minna Petäinen
