Yrittäjä voi selvitä uhkaavista maksurästeistä kuiville, kun ottaa ajoissa yhteyttä laskuttajiin ja sopii maksujärjestelyistä. Etenkin vero- ja eläkemaksurästit voivat pitkittyessään koitua kohtalokkaiksi koko yritystoiminnalle.
Suhdanteiden synkentyessä entistä useampi yrittäjä on saanut havaita, ettei kassavirta välttämättä riitä edes pakollisiin menoihin.
YEL-eläkemaksu, ennakkovero, arvonlisävero, toimitilan vuokra ja erilaiset leasingmaksut, puhelinlasku, sähkölasku, työkalut ja materiaalihankinnat, palkat ja alihankinnat – keskivertoyrittäjän työpöydälle kertyy joka kuukausi melkoinen nippu pakollisia laskuja.
Hyvässä suhdannetilanteessa niiden maksaminen tuottaa harvoin harmaita hiuksia, mutta kysynnän hiipuessa ja kassavirran tyrehtyessä tilanne voi kääntyä jopa viikoissa täysin päinvastaiseksi.
Mikä sitten neuvoksi, kun kauppa ei käy entiseen malliin ja laskujen maksu vaikeutuu? Mitä laskuja voi pantata eteenpäin ja mitkä pitäisi hoitaa tiukassakin taloustilanteessa?
Soittokierros alan asiantuntijoille tuottaa varsin yksiselitteisen ohjeistuksen. Suhdanteiden synkentyessä yrittäjän on seurattava omaa kassavirtaa entistä tarkemmin ja käytävä tilannetta läpi esimerkiksi kirjanpitäjän kanssa.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ottaa ajoissa yhteyttä laskujen lähettäjiin, selittää vallitseva tilanne ja rakentaa sellainen maksujärjestely, jolla päästään eteenpäin.
Verot ja eläkkeet etusijalla
Valtakunnallisen maksuttoman Yrittäjän Talousapu -palvelun puhelimet ovat soineet viime kuukausina tiheään tahtiin. Kehityspäällikkö Jari Leskisen mukaan apua kuitenkin haetaan usein aivan liian myöhään.
”Monilla laskupino on kasvanut kasvamistaan ja jossain vaiheessa on lopetettu myös laskujen avaaminen”, Leskinen toteaa.
Usein ensimmäiseksi jäävät rästiin ennakko- ja arvonlisäverot sekä eläkkeet. Lohtu on Leskisen mukaan lyhytaikainen, sillä verottaja ja eläkeyhtiöt seuraavat kertymiä tarkkaan.
”Lisäksi verot ja eläkemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia”, hän muistuttaa.
Verojen ja eläkkeiden ohella kannattaa huolehtia yritystoiminnalle elintärkeiden tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden laskuista. Sen jälkeen voi sovitella vesi-, sähkö- ja puhelinlaskuja sekä vuokranmaksua.
”Myös pankkiin kannattaa olla yhteyksissä heti, kun oma talous alkaa tiukentua. Jos esimerkiksi velat jäävät hoitamatta, saatetaan lainat irtisanoa ja yrityksen pankkitili sulkea. Se tekee koko yritystoiminnan mahdottomaksi”, Leskinen muistuttaa.
Maksuihin saa yleensä joustoa, jos taustalla ei ole vanhoja rästejä, ottaa ajoissa yhteyttä ja selittää oman tilanteensa rehellisesti. Yllättäviä takaiskuja, kuten ison asiakkaan menetyksiä tai sairastumisia voi osua jokaisen yrittäjän kohdalle.
”Syytä on toki yrittäjissäkin, jos vaaran merkkejä ei noteerata, omat ja yrityksen rahat menevät sekaisin tai laskut lähetetään vasta sitten, kun asiakkaat niistä muistuttavat. Mikäli kunnollista kassavirta- ja tulonäkymää ei ole, on usein viisainta laittaa lappu luukulle. Silloin säästyy myös isommilta jälkiseuraamuksilta”, Leskinen lisää.
Tratta on kova mainekolhu
Jos lasku jää rästiin useammaksi viikoksi, saa yrittäjä tervehdyksen perintätoimistolta. Alan suurimpiin toimijoihin kuuluvan Intrumin kaupallisen johtajan Juha Iskalan mukaan näitä maksukehotuskirjeitä on lähtenyt viimeisen vuoden aikana kiihtyvään tahtiin, eikä määrä näytä laskevan lähikuukausina.
Myös perintäalan ammattilaisen mukaan orastavaan kassavajeeseen kannattaa tarttua ajoissa ja suunnitelmallisesti.
”Jos kehotusten jälkeen päädytään trattaperintään, se tarkoittaa myös julkista maksuhäiriömerkintää ja digiaikana tämä tieto leviää nopeasti. Se on aina kova isku yrityksen ja yrittäjän maineelle”, Iskala toteaa.
Yrityslaskuissa jo lyhyetkin viiveet voivat tuoda kolhun asiakassuhteisiin ja liiketoimintaan. Toiminimiyrittäjällä ne saattavat vaikuttaa myös yrittäjän omaan luottokelpoisuuteen.
”Laskuille saa yleensä maksuaikaa, ja summaa voi myös lyhentää pienemmissä erissä. Jos maksuongelmat ovat jo sylissä, on apua hankalampi saada”, Iskala muistuttaa.
Jari Leskisen tavoin hän tähdentää, että etenkin verojen, eläkkeiden ja pankkilainojen laiminlyönti käy kalliiksi, sillä summat voivat kasvaa ylivoimaisiksi jo muutamassa kuukaudessa.
Lisäksi trattaperintä ja maksuhäiriömerkintä saa usein muutkin asiakkaat hakemaan saataviaan aktiivisemmin.
”Yrittäjän on kartoitettava arkisen toiminnan kannalta välttämättömät menot. Jos pitää esimerkiksi huoltoasemaa, niin polttoainetoimituksia ei voi jättää maksamatta. Samalla on huolehdittava entistä tarkemmin myös omista saatavista. Ilman säännöllistä kassavirtaa laskujakin on vaikea maksaa.”
Vaikeudet usein YEL:iä isompia
Työeläkeyhtiö Varman perintäpäällikkö Hanna Huhanantti kannustaa yrittäjiä ottamaan yhteyttä heti, kun laskujen maksaminen alkaa syystä tai toisesta tehdä tiukkaa. Jos YEL-laskusta ehtii lähteä muistutus, se tietää Varmassa viivästyskoron lisäksi 40 euron perintäkulua.
”Kun asiakkaan kanssa aletaan neuvotella maksusopimuksesta, häneltä tiedustellaan, millaiselle maksuajalle olisi tarvetta. Samalla käydään läpi yritystoiminnan tilanne, milloin rahaa on tulossa ja miten maksut olisi mahdollista hoitaa.
Lisäksi tarkastellaan asiakkaan maksuhistoriaa ja tarvittaessa julkisten rekisterien tietoja. Näiden pohjalta arvioidaan tapauskohtaisesti, mitä vaihtoehtoja asiakkaalle voidaan tarjota”, Huhanantti kertoo.
Maksusopimusten määrä kuuluu olevan koronapandemian tuoman piikin jälkeen taas nousussa.
”Joskus neuvotteluissa käy ilmi, että talousvaikeudet eivät rajoitu pelkästään työeläkemaksuihin. Silloin ohjaamme asiakkaan kääntymään Yrittäjän Talousapu -palvelun puoleen”, Huhanantti lisää.
Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan raskaimmat ja samalla myös kohtalokkaimmat maksurästit kasautuvat yleensä veroista ja eläkkeistä.
”Sen näkee myös konkurssihakemuksista, joissa yleisimpinä velkojina ovat Verohallinto ja eläkeyhtiöt. Myös pelkkä maksuhäiriömerkintä voi olla yksinyrittäjän liiketoiminnalle kohtalokas isku”, hän toteaa.
Toivosen mukaan omasta palkasta tinkimällä ei maksuvaikeuksia pidemmällä aikavälillä ratkaista. Se voi päinvastoin viedä yrittäjän ojasta allikkoon ja johtaa täydelliseen uupumiseen.
Ammattilainen näkee tilanteen ajoissa
Myös tilitoimistosta on iso apu, kun yrityksen talous ja maksuvalmius halutaan pitää vakaalla pohjalla.
Taloushallintoliiton johtavan asiantuntijan Mira Merikannon mukaan osaava kirjanpitäjä huomaa asiakkaansa orastavat maksuvaikeudet yleensä hyvissä ajoin. Konkurssiuhkakin voi olla nähtävissä jopa pari vuotta etukäteen.
”Maksuvalmiutta voi parantaa esimerkiksi lisäämällä varaston kiertonopeutta, lyhentämällä asiakkaille myönnettäviä maksuaikoja, tehostamalla laskutusta ja perintää sekä nostamalla hintoja”, Merikanto listailee.
Mikäli laskuja alkaa jäädä rästiin, kannattaa niihin neuvotella lisää maksuaikaa.
”Esimerkiksi verovelkoihin voi hakea Verohallinnolta maksujärjestelyä. Mikäli käännettä parempaan ei saada aikaan, on viisaampaa lopettaa yritys oma-aloitteisesti ennen velkojien hakemaa konkurssia. Kaikki yritykset kuolevat aikanaan, ja se on vain osa normaalia liiketoimintaa”, Merikanto muistuttaa.
YRITTÄJÄN 4 TÄRKEINTÄ
1. Huolehdi aina veroista ja eläkemaksuista. Rästejä seurataan aktiivisesti ja ne ovat myös suoraan ulosottokelpoisia.
2. Kartoita seuraavaksi yrityksesi liiketoiminnalle välttämättömien tavarantoimittajien ja yhteistyökumppanien laskut.
3. Pidä pankki ajan tasalla tilanteestasi. Jos laina jää hoitamatta, saatetaan myös pankkitili sulkea.
4. Ota laskuttaviin tahoihin yhteyttä hyvissä ajoin ennen kassakriisiä ja sovi kevennetyistä maksujärjestelyistä.
Asiakas, tarkasta yrityksen tila
Yritysten ja yrittäjien talousahdinko koskettaa myös asiakkaita – uskaltaako tai kannattaako tavaroita ja palveluja edes ostaa yritykseltä, jolla on esimerkiksi maksurästejä?
Yritysten tilinpäätös-, luotto- ja rekisteritietoja sekä merkintöjä mahdollisista maksuhäiriöistä löytyy lukuisista eri verkkopalveluista sekä luottotietoyhtiöistä.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän YTJ-palvelusta näkee muun muassa yrityksen rekisteritiedot, kuten sen, onko yritys ennakkoperintärekisterissä, sekä mahdolliset verorästit.
Tunnetuimpiin palveluntuottajiin kuuluvat muun muassa Asiakastieto sekä Bisnode Finland, joka koostaa erillistä Yritysten maksuhäiriöt-raporttia. Perinteinen tietolähde on myös Kauppalehden protestilista.
Yritysten tilinpäätösten avainluvut ovat pääosin ilmaisia, yksityiskohtaisemmat taloustiedot ja raportit sen sijaan maksullisia. Joidenkin perintätoimistojen datasta voivat ilmetä myös maksumuistutusten viiveet ja rästit. Varsinainen maksuhäiriömerkintä näkyy vasta 60–120 päivää eräpäivän jälkeen.
Timo Sormunen
