Ukrainan uudet viinitalot ovat kiinnostuneet maan historiallisista lajikkeista. Ehkä kaikkein tunnetuin näistä on valkoinen Telti-Kuruk, joka on saanut lempinimen ”ketunhäntä” rypäletertun suipon muodon mukaisesti. Rypäle tuottaa raikkaita valkoviinejä.
Suomessa on tavattu haikailla Karjalaa takaisin, vaikka pullo kerrallaan. Yhtä traagiseksi sanonnaksi uhkaa tilanne muodostua Ukrainassa. Tosin ukrainalaisissa pulloissa on viiniä.
Alue on ikivanhaa viininviljelyseutua, kuten koko Mustanmeren ympäristö. Ensimmäiset viitteet viininviljelystä ovat vuosituhansien takaa, ja jo noin 1 000 eaa. alueella oli kreikkalaisten siirtokuntien harjoittamaa aktiivista viininviljelyä.
Vuosisatojen saatossa viljelyä ovat harjoittaneet niin munkit luostareissaan kuin kasakkayhteisöt.
Neuvostoliiton valta-ajan alettua viininviljelylle kävi niin kuin monessa muussakin itäblokin maassa. Laadun sijasta keskityttiin määrään, ja viljelyspinta-ala kasvoi noin 250 000 hehtaariin. Tästä tultiin ryminällä alas, kun Mihail Gorbatšov aloitti alkoholinvastaisen kampanjansa 1980-luvun alussa. Suuri osa viinitarhoista tuhottiin.
Viininviljely sai uutta tuulta purjeisiin taas 2000-luvun alussa, kun yksityisiä viinitaloja perustettiin ympäri Ukrainaa.
Maassa on monia viininviljelyyn soveltuvia alueita, joista tärkein on nyt Venäjän valtaama Krimin niemimaa. Ukrainan nykyisestä noin 20 000 viinihehtaarista valtaosa sijaitsee Krimillä.
Muutoinkin parhaiden viinialueiden nimet ovat valitettavan tuttuja sotauutisista: Odessa, Mykolajev, Herson, Azova… Parhaiten sodalta suojassa on läntisessä Ukrainassa, Slovenian ja Unkarin rajalla sijaitseva Transkarpatian alue, joka on tunnettu erityisesti valkoviineistä. Sen ilmasto on erityisen suotuisa, sillä Karpaattien vuoristo suojaa viljelyksiä kylmiltä pohjoistuulilta.
Erityistä mielenkiintoa ukrainalaisia viinejä kohtaan tuovat maan alkuperäiset lajikkeet. Vaikka suurin osa viljelypinta-alasta on edelleen kansainvälisillä lajikkeilla kuten Riesling tai Cabernet Sauvignon, ovat uudet viinitalot kiinnostuneet maan historiallisista lajikkeista.
Ehkä kaikkein tunnetuin näistä on valkoinen Telti-Kuruk, joka on saanut lempinimen ”ketunhäntä” rypäletertun suipon muodon mukaisesti. Se on Vitis vinifera -suvun lajike ja alkuperäinen Mustanmeren alueen viljelmillä.
Telti-Kuruk selvisi myös Euroopan viinitarhat tuhonneesta phylloxera-katastrofista. Rypäle tuottaa raikkaita valkoviinejä, joissa tyypillistä on kukkaisuus, aromikkuus ja mineraalisuus.
Ukraina on valjastanut sotaponnistuksilleen myös viininviljelyksen ja tekee positiivista markkinointia viinien avulla. Heinäkuun lopulla maa järjesti ryhmälle Master of Wine -ammattilaisia Puolassa viinitastingin, jossa Suomea edusti Heidi Mäkinen.
Kuukauden suosikkiviini tulee Odessan alueelta, ja se on valmistettu Telti-Kuruk lajikkeesta. Vuosikerta on 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyksensä. Etiketissä voi nähdä rauhankyyhkyn.
Kokeile näitä ukrainalaisia viinejä
919916, Chateau Chizay Furmint 2019, Ukraina, 18,99 e
Transkarpatian alueelta tuleva raikas valkoviini.
- Kasvispiirakka
935904, Chateau Chizay Cuvée Red 2020, Ukraina, 19,99 e
Merlot, Pinot Noir ja Cabernet Sauvingnon -blendi.
- Kasslerpaisti
934491, Shabo Saperavi Grande Reserve 2016, Ukraina, 42,99 e
Saperavi on tunnetumpi Georgiasta. Viiniä on tuotettu 328 pulloa.
- Hirvenfilee
Kolme viiniä aterialle
529187, Crudo Catarratto Zibibbo 2023, Italia, 12,48 e
Puolikuiva ja aromikas valkoviini Sisiliasta.
- Sienirisotto
955718, Pica-Pau Red 2019, Portugali, 9,98 e
Melko täyteläinen ja mausteinen punaviini.
- Hirvipata
932073, Montresor Amarone della Valpolicella 2020, Italia, 22,98 e (0,375 l)
Ryhdikäs amarone puolikkaassa pullossa.
- Juustot
Kolme uutta
784136, Spaten Oktoberfestbier, Saksa, 4,49 e (0,5 l)
Taas on iloisen olutjuhlan aika.
- Makkara
903765, Baron de Montfaucon Châteauneuf-du-Pape Cuvée Bimard 2019, Ranska, 59,28 e
Huippulaadukas punaviini.
- Patasorsa
513117, Pannonhalmi Sauvignon Blanc 2023, Unkari, 16,99 e
Runsas ja aromikas valkoviini.
- Haukipullat
Risto Karmavuo
Viiniasiantuntija, Haaga-Helia AMK
