Norjalaisen Edvard Munchin teokset kiinnostavat niin taiteen keräilijöitä kuin rikollisiakin. Hänen tunnetuimmat maalauksensa maksavat miljoonia euroja.
Norjalainen ekspressionisti Edvard Munch (1863-1944) on Pohjoismaiden kansainvälisesti kuuluisin ja kallein taiteilija.
Munchin legendaarinen Huuto-maalaus on myös yksi maailman maineikkaimmista taideteoksista ja eksistentialistisen tuskan ikoni. Taiteilija teki samasta aiheesta neljä versiota.
Toukokuussa 2012 Huuto-pastellityö vuodelta 1895 myytiin ennätykselliseen 120 miljoonan dollarin hintaan New Yorkissa. Työ oli ainoa neljästä, joka oli yksityisessä kokoelmassa ja ainut, jossa oli taiteilijan itse käsin maalaamat kehykset.
Siinä missä Munchin taidehistoriallinen arvostus on huikea ja nimi taiteilijabrändien kärkikastia, ovat myös taiteilijan tunnetuimpien maalausten hinnat miljoonissa euroissa. Kaikki nämä piirteet yhdessä tekevät Munchin tuotannosta hyvän sijoituskohteen. Myös alamaailma tuntee Munchin arvon, ja siksi monia hänen töitään on väärennetty ja niitä on varastettu.
Laaja tuotanto
Edvard Munch oli ahkera taiteilija. Hän teki 60 vuotta kestäneen uransa aikana tuhansia maalauksia, grafiikkaa, piirroksia ja vesiväritöitä. Taiteilija oli melko uskollinen aiheilleen ja teki niistä useita eri versioita.
Munchin tuotanto tunnetaan ennen kaikkea symbolismista, mutta tuotanto piti sisällään monia muitakin tyylejä, kuten realismia, impressionismia ja ekspressionismia.
Munchin tuotannon varhaisvaihe edusti tummaa realismia. Tämä aikakausi Munchin tuotannosta kiinnostaa vähiten taiteen keräilijöitä. Taiteilija sai hermonromahduksen 1908-09, ja sen jälkeen symbolit ovat olleet merkittävä aihe hänen tuotannossaan.
Taidesijoittamisen näkökulmasta Munchin työssä olisi hyvä olla jokin hänen tärkeimmistä symboleistaan, kuten pitkätukkainen nainen hiukset avoinna, aurinko, kuu, puu tai levottomia siveltimenvetoja. Mitä hermostuneemman oloinen teos symboleineen on, sitä parempi se on sijoituksena. Munchin kohdalla näkyy myös kiinnostava psykologinen käänteisilmiö, sillä rauhallisimmat ja kauneimmat Munchit ovat myös hyvin haluttuja.
Ryöstäjät iskivät
Elokuussa vuonna 2004 ryöstäjät iskivät Munch-museoon Oslossa. Ryöstäjät pakottivat aseella uhaten 70 vierasta maahan ja uhkasivat teloittaa vartijan.
Rikolliset ryöstivät Huudon ja Madonnan. He piilottivat maalaukset patjan alle käyttämättömänä olleeseen linja-autoon. Teoksista luvattiin tuolloin 230 000 euron vihjepalkkio. Huudon arvo oli yli 70 miljoonaa euroa, ja Madonnan markkinahinta noin 30 miljoonaa euroa.
Vesivahingosta kärsinyt Huuto ja useista repeämistä kärsinyt Madonna saatiin takaisin vasta kahden vuoden kuluttua. Varastettuja teoksia aiottiin käyttää pankkirosvojen neuvotteluvaltteina, mutta tämä ei kuitenkaan käytännössä toiminut.
Kymmenen vuotta aiemmin vuonna 1994 Norjan Kansallisgalleriasta varastettiin toinen versio Huudosta. Vain 50 sekuntia museon sisällä ollut varas jätti jälkeensä ivallisen kortin: ”Kiitos surkeista turvajärjestelyistä.” Onneksi tämäkin Huuto saatiin takaisin museoon alamaailmaan soluttautuneen poliisin ansiosta.
Soluttautunut poliisi kävi neuvotteluja 150 000 punnasta väkivaltaisen pyromaanin kanssa, joka oli kuitenkin vain välikäsi. Ryöstön päätekijä oli entinen suuri jalkapallotähti, joka oli aikaisemmin varastanut Munchin Vampyyri-maalauksen.
Varkauksilla oli erikoinen vaikutus Munchin teosten arvoon taidemarkkinoilla. Munchin maalausten markkinahinnat nousivat 20 prosenttia vuoden 1994 varkauden jälkeen. Vuoden 2004 kansainvälistä huomiota saaneen taidevarkauden jälkeen Munchin teosten hinnat nousivat 40 prosenttia.
Munchin maalausten hintaskaala on samalla tasolla kuin Picasson eli maalaukset maksavat 1-100 miljoonaa euroa ja grafiikat 3 000-300 000 euroa. Picasson tuotannossa on silti edelleen enemmän kalliimpia maalauksia.
Munchin suurimmat yksityiset keräilijät ovat luonnollisesti norjalaisia laivayhtiöiden omistajaperheitä (mm. Bergesenit ja Olsenit). Kansainvälisillä taidemarkkinoilla taidekauppiaat kilpailevat hyvistä Munchin töistä, koska teoksilla on laajat markkinat ja keräilijät ovat kiinnostuneita Munchin teoksista.
Pauliina Laitinen-Laiho
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä on Edvard Munchin näyttely Elämän tanssi, näyttely on avoinna 1.2.2015 asti, ti-su klo 11-18.
Kuva: Munchmuseet/Munch-Ellingsen-Gruppen