Kun Fiat Chrysler Automobilesin merkeille ei löytynyt uutta maahantuojaa Auto Fennican luopuessa niiden edustuksesta, FCA tulee Suomeen pohjoismaisella organisaatiollaan. Toiminta käynnistyy Fiatin ja Alfa Romeon osalta hyvin kapealla mallivalikoimalla.
Jos joku volyymiltään iso automerkki on hienoihin perinteisiinsä nähden markkinaosuudeltaan pahasti kuihtunut, se on Fiat. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa Alfa Romeoon, joka Italian markkinoita lukuun ottamatta on ollut persoonallinen autovalinta.
Italiassa Alfa on ollut niin poliisien kuin monien muiden viranhaltijoiden samoin kuin vähän keskimääräistä paremmin toimeentulevien yksityishenkilöiden auto samalla tavalla kuin Suomessa tehty Saab oli aikoinaan meillä. Tästä kuvaavana ilmauksena on Rooman esikaupunkialueella sijaitseva poliisiautomuseo, jossa on kiinnostava kokoelma Alfa Romeoita.
Fiatit tekivät meillä hyvin kauppansa jo 1910-luvulla, kun Walfrid Alftan piti autoliikettä Helsingin keskustassa Pörssitalona tunnetussa Fabianinkatu 14:ssä. Alftanilla oli Fiat-edustus vuosina 1913-32 ja jo vuonna 1914 Fiateja oli myyty yli sata autoa.
Sotien jälkeen Fiatin 600-malli oli 1950-60-lukujen suosikkimallien joukossa nostamassa Suomea pyörille ja 1970-luvun alussa Fiateja tuotiin Suomeen 3 500 auton laivalasteina. Vuoden 1979 lopussa maamme ajoneuvorekisterissä oli noin 117 000 Fiat-henkilöautoa, mikä oli noin kymmenesosa Suomen koko henkilöautokannasta.
1970-luvulla etuvetoinen Fiat 127, joka korvasi takamoottorisen 850-mallin, oli aikansa parhaita pikkuautoja: alkuvuosina se oli kova kulkemaan, hyvä ajaa ja siihen mahtui neljä ihmistä maantiematkallekin. Allekirjoittaneenkin ensimmäinen auto oli Fiat 127 vuosimallia 1975 ralliratilla ja jälkikäteen asennetulla kierroslukumittarilla varustettuna. Sittemmin 1983 esitelty Uno, jota myytiin jopa 4 000-5 000 auton vuosivauhtia, ja vuonna 1993 tullut Punto jatkoivat Fiatin menestystä suosittuina pikkuautoina.
Niin tylsiä kuin kiehtoviakin
Keskikokoisissa autoissa Fiat ei 1960-luvun todella sievän 1300/1500-mallisarjan autojen jälkeen ole onnistunut pikkuautojen malliin. 124-mallista tuli huippusuosittu vasta kun sitä ryhdyttiin tekemään Neuvostoliitossa Ladan nimellä. Mirafiorista kehittyi legendaarinen ralliauto, jolla muun muassa Markku Alén ajoi maailmanmaineeseen, mutta perusmallina se oli tylsä ja kolho.
Ritmo oli muotoilultaan samanlainen ufo kuin Sierra oli Fordilla eikä puhutellut ihmisiä kovinkaan laajalti. Vielä huonommin kävi Tipo-mallin Fiatin kovista ponnisteluista huolimatta eivätkä sen jälkeen tulleet mallistotkaan lyöneet itseään Suomessa läpi, vaikka ne oli hinnoiteltu hyvin kilpailukykyisesti.
Isomman keskiluokan autoissa 2100/2300-mallisto oli ylellinen ja sekä 125- että 130-malli hyviä ajaa ja teknisesti hienoja tuplanokkaisella koneillaan mutta ankean oloiset 132 ja Argenta olivat floppeja. Vasta 1980-luvun puolivälissä Saab 9000:n, Lancia Theman ja Alfa Romeo 164:n kanssa samasta pohjalevystä tehdyssä etuvetoisessa Croma-mallissa oli ainesta. Croma teki myöhemmin vielä paluun taikinapallomaisesti muotoiltuna tila-autona, mutta senkin myyntiluvut jäivät vaatimattomiksi.
Oma lukunsa ovat Fiatin klassiset urheiluautot, 1500 Cabrioletista ja 2300 S Coupésta 124 Spideriin ja 1993 esiteltyyn Sport Coupé –malliin asti, jotka kaikki ovat todella herkullisia kaunottaria sekä pikkuiset takamoottoriset 850 Coupé ja Spider ja keskimoottorinen X 1/9.
Intohimojen kohde
Alfa Romeossa oli kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu moottori, viisivaihteinen laatikko ja levyjarrut kaikissa pyörissä jo silloin kun tavallisissa perheautoissa ei ollut mitään näistä.
Perinteisten takavetoisten Alfojen kausi loppui henkilöautoissa 75-malliin ja urheiluautoissa perinteisen Spiderin valmistuksen päättymiseen 1994. Osaksi Fiat-konsernia päätynyt Alfa Romeo tuntui etuvetoisten mallien myötä menettävän identiteettinsä, mutta liian fiatmaisen 155-mallin jälkeen 156 palautti merkkiin riittävästi omaleimaisuutta ja teki Alfasta poikkeuksellisen suositun myös Suomessa.
Alfa Romeon brändi ei ole sen enempää meillä kuin muuallakaan menettänyt hehkuaan. Harrastajien parissa merkki herättää niin paljon intohimoja, että kaikki maamme Alfa-friikit eivät mahdu samaan yhdistykseen vaan osa toimii Club Alfa Romeo Finlandissa eli CARF:ssa ja osa Alfa Romeo Entusiasti Finlandesissa eli AREF:ssa. Allekirjoittaneen kaveripiirissäkin on yksi asianharrastaja, jolla on käyttöauton lisäksi kolme vanhaa coupé-korista klassikko-Alfaa, toisella on kolme 1990-luvun Alfaa ja kolmannella on käyttöauton lisäksi vanha Alfa Romeo 33 ja hieno V8-koneinen Montreal-mallinen klassikko-Alfa. Alfa-tartunta voi siis helposti äityä todella voimakkaaksi. Nekin, joilla on vain yksi Alfa Romeo käyttöautona, suhtautuvat usein Alfaansa tunteikkaammin kuin monien muiden merkkien käyttäjät.
Jopa 9243 Fiatin vuosimyynti
Suomen Fiat-myynnin kultaisina vuosina merkkiä edusti Keskusosuusliike Hankkijan vuonna 1962 perustettu tytäryhtiö Autonovo Oy. 1980-luvun jälkipuolella maahantuonti siirtyi Veholle, jonka Mercedes-Benziin keskittynyt organisaatio ei jaksanut myydä sen enempää Fiatia kuin Alfa Romeotakaan, kun 1990-luvun lama romahdutti autokaupan luvut.
Alfa Romeon maahantuonti oli vuoden 1986 loppuun asti Skodan maahantuonnista tunnetun Helkaman perheen omistamalla Suomen Koneliikkeellä. Sen jälkeen Alfa Romeo Svenska toimi myös Suomen maahantuojana 1992 loppuun asti ennen kuin edustus siirtyi Konelan tytäryhtiölle Italkonille, joka oli reilut puoli vuotta aiemmin aloittanut Fiatin maahantuojana.
Italkonin jälkeisten vaiheiden seurauksena italialaismerkkien markkinaosuus on vajonnut lähes olemattomiin. Autonovon aikaan vuonna 1964 italialaisessa Illustrato Fiat -lehdessä julkaistiin uutiskuva, jossa sen vuoden 7000:s Suomessa myyty Fiat, luovutettiin asiakkaalle, ja lopulta vuoden Fiat-myynti kohosi Suomessa 9243 autoon. Viime vuonna meillä myytiin enää vain 175 Fiatia ja 45 Alfa Romeota. Jeep-myynnin jäädessä 87 autoon, näiden kolmen merkin markkinaosuus 301 autolla oli vain 0,3 prosenttia.
Aikoinaan hyvin suosittuja Fiatin pakettiautoja, joista Ducato on suorastaan käsite omassa luokassaan, meni viime vuonna kaupaksi 201 kappaletta ja merkin markkinaosuus oli kaksi prosenttia.
”Merkkien ja toiminnan uskottavuus pitää palauttaa”, uuden maahantuojan Suomen verkoston rakentaja Simo Rosvall toteaa realistisesti. Rosvallilla on pitkä kokemus alalta Nissania ja Chrysleria aikoinaan maahantuoneesta Aro-yhtymästä ja sen tytäryhtiöstä Auto Fennicasta, joka toimi Fiatin ja Alfa Romeon maahantuojana ennen nyt tehtyä järjestelyä.
Panda palaa mallistoon
Uusi valmistajan omistama maahantuojayhtiö aloittaa Suomessa suppealla mallivalikoimalla, mutta kun merkkejä on kolme, autoja on moneen kokoluokkaan. Fiatin myynti jatkuu tutuilla 500- ja 500C-malleilla, jotka saavat jatkossa seuraa Panda- ja 500X-malleista. Italiassa hankittujen pari vuoden takaisten ajokokemusten perusteella nykyinen Panda on mainio auto ennakoituun 12 990 euron hintaan. Myös Pandan nelivetoinen versio on tulossa Suomeen.
Alfa Romeon osalta tuontiohjelmassa on Giulietta, jonka edullisin malli maksaa 25 000 euroa, ja luvassa on myös urheiluauto 4C, jonka tuotannossa on tilauksia jonossa jo puolentoista vuoden verran. 4C:n hinta kivunnee Suomessa 85 000 euron tienoille.
Jeepin tuontivalikoimassa ovat Renegade-, Cherokee- ja Grand Cherokee -mallit, joista viimeisimmässä on uusittu sekä ulkonäköä että tekniikkaa. Opel Mokan ja Dacia Dusterin kokoluokkaa oleva Renegade maksaa edullisimmillaan 24 487 euroa. Renegaden saa joko etu- tai nelivetoisena, sen sijaan Cherokeet ovat aina nelivetoisia. Cherokee-malliston hinnat lähtevät 46 994 eurosta ja halvin Grand Cherokee, joka on 3.0 CRD V6 AT8 Laredo, maksaa 67 985 euroa.
Pakettiautopuolella FCA:lla tulee Suomessakin olemaan monipuolinen mallisto, jonka pienimmällä mallilla Fiorinolla on kuljetuskykyä 2,5 kuutiota ja hintaa 19 440 euroa. Doblójen hinnat lähtevät 90-hevosvoiman 1,3 Mjet-moottorilla ja 4,2 kuution tavaratilalla 21 290 eurosta. Scudo-malliston lähtöhinta on 128 hevosvoiman 2.0 Mjet-moottorilla ja kuuden kuution kuormatilalla 29 350 euroa, ja Ducatojen 30 500 euroa, jolla saa kymmenen kuutiota kuormatilaa ja 115-hevosvoimaisen 2,0 Mjet-moottorin. Ducato-mallistoon tulee neljä pituutta, kolme korkeutta ja neljä moottorivaihtoehtoa.
Myyntipisteitä vain etelässä
FCA:n Skandinavian johtajan Alessio Castelli mukaan yhtiöllä on kunnianhimoisia suunnitelmia Alfa Romeon suhteen. Ruotsissa, missä vastaavanlainen maahantuontijärjestely tehtiin viisi vuotta Suomea aiemmin, Alfan myynti on tuplaantunut.
Suomessa FCA:lla on paikallisessa tiimissä vain yhdeksän ihmistä, kaikki taustatoiminnot tehtään Kööpenhaminaan sijoitetussa pohjoismaisessa organisaatiossa. Näin halutaan maksimoida synergiaedut ja minimoida kulut Tanskan, Ruotsin ja Suomen 20,7 miljoonan ihmisen markkina-alueella, jolla myydään vuodessa 600 000 henkilöautoa ja 80 000 pakettiautoa.
Uutta liikkeelle lähtöä helpottaa hieman se, että vuoden 2013 tilastojen mukaan Suomessa on 72 200 auton Fiat-kanta, josta voi löytyä ostajapotentiaalia. Alfa Romeoita meillä on 7 900, Jeepejä 6 800 ja Fiat-hyötyajoneuvoja 16 100 autoa. Lisäksi samaan konsernin merkeistä rekisterissä on 28 100 Chrysleria ja 7 500 Dodgea.
FCA:n myynnin alkaessa maaliskuun alussa yhdeksän toimipisteen myyntiverkosto kattaa vain eteläisen Suomen, linjan Pori-Huittinen-Savonlinna pohjoispuolella ei ainakaan ensi alkuun ole myyntipisteitä. Sen sijaan kuluvan vuoden alussa aloittanut 38 toimipisteen muodostama, Rovaniemelle asti ulottuva huoltoverkosto kattaa koko maan ja se tarjoaa huolto- ja varaosapalvelut myös aiemmin myydyille Fiateille, Alfa Romeoille, Jeepeille, Chryslereille, Dodgeille ja Fiat-pakettiautoille. Jenkkiautojen harrastajille hyvin tuttu Mopar-käsite, joka tulee sanoista Motor Parts, on laajentunut kattamaan myös FCA:n italialaisten merkkien varaosat ja toimii koko FCA:n varaosabrändinä
FCA:n markkinaosuustavoite on asetettu vuoteen 2017, jolloin uudella maahantuojalla pitäisi olla kolmen prosentin osuus henkilöautojen ja viiden prosentin osuus pakettiautojen markkinoista Suomessa.
Juha Partanen