Maalauksina säilyneistä suomalaismaisemista maksetaan lähiaikoina Lontoossa kovia summia. Mukavasti euroja on luvassa myös suomalaisten hopeaseppien töistä.
Valitettavasti nuo rahat eivät kuitenkaan suomalaisia lämmitä, kansallistunnetta sentään vähän. Chicagosta saattaa sen sijaan suomalaiskeräilijämyyjillekin tulla jonkun verran rahaa, kun siellä realisoidaan skandinaavista designia.
Suomalaisittainkin erittäin kiinnostava tapahtuma pidetään Lontoossa 26. marraskuuta jolloin kuuluisa kansainvälinen huutokauppayhtiö Bonhams järjestää venäläiseen taiteeseen ja antiikkiin keskittyvän huutokaupan. Sen merkittävimpiä myyntikohteita ovat venäläisen kosmopoliitin Nikolai Roerichin maalaukset, joista osa on tehty Suomessa.
Roerich kuvaa maalauksissaan niin suomalaista järvimaisemaa kuin Sveitsin Alppeja, Mongolian ja Tiibetin vuoristoja sekä Arizonan kanjoneitakin. Hänet mainitaan – paitsi taiteilijana – myös intellektuellina, filosofina, tutkijana ja kirjoittajana, joka syntyi Venäjällä, saavutti kansainvälisen kuuluisuuden ja arvostuksen Yhdysvalloissa ja vietti viimeiset elinvuotensa Intiassa.
Kalevalakin innoitti taiteilijaa
Suomessa Nikolai Roerich matkusteli laajalti Karjalasta Lappiin asti ja viehättyi suuresti suomalaisesta luonnosta, josta hän Kalevan mytologian ohella ammensi myös ideoita niin taiteeseensa kuin ajatteluunsakin. Hän rakasti syvästi karjalaismaisemia, ja pelkästään vuonna 1918 valmistuneista 117 maalauksesta yli puolet oli saanut inspiraationsa juuri Karjalassa.
Roerichin perhe muutti Sortavalaan Nikolain vakavan sairauden vuoksi ensimmäinen maailmansodan aikana 1916. Välillä hän ilmeisesti oleskeli myös Venäjällä, mutta pakeni pysyvästi Venäjältä pois vallankumousten ja sisällissodan jaloista – joutuakseen jälleen kokemaan sisällissodan tällä kertaa Suomessa.
Venäläisenä oleminen ei aina ollut kovin helppoa noina muutoinkin vaikeina aikoina, ja Roerich kääntyi jopa vanhan ystävänsä Akseli Gallen-Kallelan puoleen pyytäen häneltä apua. Taidemaalareita yhdisti mm. arvostus Kalevalaa ja mytologiaa kohtaan.
Vallankumouksen jälkeen Nikolai Roerichin tervehtyi, ja hän asui perheineen Suomessa lähes kaksi vuotta ja maalasi liki 200 taulua. Ensimmäinen taidenäyttely pidettiin silloin Suomelle kuuluneessa Viipurissa, ja sen jälkeen Tukholmassa, jossa hänen maineensa merkittävänä taiteilijana alkoi nousta, kun menestys ylitti kaikki odotukset. Tukholmasta näyttely siirtyi Norjaan ja Tanskaan.
Myös Helsingissä Strindbergin taidesalongissa vuonna 1918 tai 1919 pidetty näyttely oli menestys, ja tauluja osti tuolloin myös Ateneumin taidemuseo. Näyttelyn avajaisissa puhunut Akseli Gallen-Kallela toi tervehdyksen Suomen hallitukselta, ja jopa Karl Gustav Mannerheim lähetti henkilökohtaisen tervehdyksensä Nikolai Roerichille.
Ateneumin ohella hänen töitään on ainakin Hämeenlinnan museossa, mutta myös useilla yksityishenkilöillä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Kaikki omistajat eivät varmasti edes tiedä, minkä arvoisia töitä heillä on. Nikolai Roerichin arvioidaan tehneen kaikkiaan yli 7 000 maalausta.
Laatokka-sarjan Tulola Lontoossa
Bonhamsin huutokaupassa on myynnissä mm. Roerichin maalaus Tulola, joka valmistui vuonna 1918 Laatokan saaressa, jossa taiteilija vietti kesäänsä. Tämä työ on ollut tiettävästi esillä taidenäyttelyissä Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Helsingissä 1918-1919 ja seuraavana vuonna Lontoossa yhtenä teoksena ns. Laatokka-sarjassa. New Yorkin Roerich-museon pysyvässä näyttelyssä se on ollut esillä 1924-1935. Teos on myyty useampaankin kertaan vuosien varrella, ja nyt se on tulossa myyntiin newyorkilaiselta taiteen keräilijältä.
Bonhamsin huutokaupan merkittävimpänä työnä pidetään vuonna 1918 Karjalassa maalattua isokokoista, mytologista työtä Rukoileva pylväspyhimys, jossa on vahva kalevalainen tunne. Sillä ei ole poikkeuksellisesti lähtöhintaa. Vasarahinta saattaa kohota jopa yli miljoonaan dollariin.
Bonhamsin huutokaupassa on myös useita Fabergén töitä, ja niistä monet ovat suomalaissyntyisten kulta- ja hopeaseppien tekemiä.
Suomalaisdesignia Chigagossa
Chicagolainen arvostettu designiin keskittyvä huutokauppayhtiö Wright järjestää jälleen skandinaaviseen designiin keskittyvän huutokauppansa marraskuun 20. päivänä, ja siellä ovat jälleen mukana tutut suomalaissuunnittelijat Paavo Tynellistä Alvar Aaltoon.
Wrightin huutokaupassa kokeillaan usein joillakin uusilla nimillä, josko ostava yleisö innostuisi heidän tuotannostaan. Marraskuun loppupuolen huutokaupassa on sellaisena tarjolla Ilmari Lappalaisen Pulkka-tuolipari jalkarahin kera. Kokonaisuus on Askon valmistama noin vuonna 1967, ja valmistusmateriaalina ovat alumiini ja nahka. Kokonaisuuden arviohinta on 1 600-2 300 euroa.
Pulkka on kyllä asiantuntijapiireissä kansainvälisestikin kohtalaisen tunnettu, mutta Ilmari Lappalainen ei tunnettuudessa yllä Yhdysvalloissa Tynellin tai Aallon tasolle.
Arvostettu kuvaaja
Bukowskisilla oli 12. marraskuuta huutokauppansa Tukholmassa heti Helsingin huutokaupan jälkeen. Siellä oli myynnissä mm. Tuija Lindströmin signeerattu kahdeksan valokuvan kokoelma "The Girls at Bulls Pond/Kvinnorna vid Tjursjön" vuodelta 1991. Kuvakoko on alkuperäisraameineen 61 x 60,5 cm. Kokoelman lähtöhinta oli 35 000-41 000 euroa. Lopullinen hinta oli 46 944 euroa.
Tuija Lindström on kansainvälistäkin kuuluisuutta saanut kotkalaissyntyinen valokuvaaja, joka on vuodesta 1975 lähtien asunut ja työskennellyt Ruotsissa. Hän oli myös Göteborgin yliopiston valokuvakoulun professori 1992-2002.
Hänen valokuviaan on ollut esillä monissa näyttelyissä eri puolilla maailmaa muun muassa Suomen valokuvataiteen museossa tämän vuoden alkupuoliskolla.
Paavilta myydään päähine
Bukowskisilla on tulossa myös klassisen taiteen ja esineistön huutokauppa Tukholmassa 4. joulukuuta. Siellä huutokaupataan erikoisuutena paavi Franciscuksen kalotti – solideo papali - eli arkikäytössä oleva päähine.
Paavi on kuulemma kuullut Ruotsissa asuvalta argentiinalaisystävältään ruotsalaisten romanien huonosta tilanteesta, ja tämä liikutti paavia niin paljon, että hän luovutti kalottinsa huutokaupattavaksi. Bukowskis on myös luvannut hoitaa huutokaupan ilman myyntiprovisioita. Huutokaupasta saadut rahat menevät siis Ruotsissa olevien romanien auttamiseksi.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.