Keräilyerikoisuudet menevät edelleen jopa hyvin kaupaksi, mutta taiteessa on ostajan markkinat. Arvohuutokaupoissa nimekkäiden taiteilijoiden töitä voi nyt saada parilla sadalla eurolla, mutta toisaalta yllättävän korkeita hintojakin löytyy.
Suomen taloustilanne on niin heikko, että se heijastuu myös keräilymarkkinoille. Tunnettujen ja palkittujen taiteilijoiden töitä voi saada huutokaupoista 100–250 eurolla samaan aikaan, kun nuorempien taiteilijoiden uusista töistä pyydetään taidenäyttelyissä jopa kymmenkertaisia hintoja. Tarjontaa on kysyntää enemmän, ja se painaa hintoja alas.
Jos nyt harkitsisin antiikin ja taiteen myyntiä, siirtäisin sen myöhemmäksi, mikäli ei olisi myyntipakkoa. Toisaalta kukaan ei pysty sanomaan, ovatko hinnat vielä alempia ensi vuonna. Myyntejä pitäisi pystyä lykkäämään jopa useammalla vuodella, jos taloustilanne ei ota kohentuakseen.
Ostajana sen sijaan pyrkisin nyt tekemään löytöjä, mutta hyvin valikoivasti.
Erikoisuuksia tarjolla
Talouslama ei kuitenkaan näytä kohdistuvan keräilymarkkinoille tasapuolisesti, vaan harvinaisuuksista maksetaan yhä yllättäviäkin hintoja. Sen todisti mm. Rahaliike Holmaston lauantaina 26.9. pitämä huutokauppa, jossa vasarahinnat nousivat lähes järjestään lähtöhinnoistaan – parhaimmillaan jopa kymmenkertaiseksi.
Yksi erikoiskohde oli presidentti K. J. Ståhlbergille luovutetut vuoden 1922 koesetelit: 5, 10, 50, 100, 500 ja 1000 markkaa ilman litteraa, numeroa ja allekirjoituksia. Jokaiseen seteliin on kirjoitettu kauniilla käsialalla ”Tasavallan Presidentti K. J. Ståhlberg”. Seteleissä on painatukset, jotka osoittavat, että kyseessä eivät ole käyvät setelit, vaan ainoastaan niiden mallit. Mukana on myös Ståhlbergille osoitettu Suomen Pankin kirjekuori.
Tämä harvinainen kohde myytiin 7 000 eurolla.
Jopa varsin nuoret setelit 1960-1970-luvuilta – joissa on vesileima- tai muu painatuserikoisuus – nousivat huutokaupassa usein satoihin euroihin. Samoin neljän taalerin plooturahasta vuodelta 1717, joka oli vastaleimattu molemmin puolin, nousi yli kaksinkertaiseksi lähtöhinnastaan eli 4 400 euroon.
Joitakin hienoja kohteita jäi kuitenkin myymättä: esimerkiksi keisarillisen Venäjän Pyhän Vladimirin ritarikunnan 4. lk. risti miekoin, kultaa ja emalia, D. Osipov, Pietari 1908-1917. Sen minimihinta oli 4 000 euroa, mutta ostajaa ei löytynyt. Venäläiset kunniamerkit ovat yleensä olleet kysyttyjä.
Arvokas matto nousi lähes 4 000 euroon
Tamperelaisessa Annmari´sin huutokaupassa 15.9. oli tarjolla myös useita erikoisuuksia, esimerkiksi Art Deco -matto vuodelta 1934. Siinä on maininta Design by architect Matti Lampén, Tampereen Höyrypuuseppä Oy. Lähtöhinta 2 000 euroa saattoi pelottaa useita tavallisia matonostajia, sillä sellaisiin ei suomalaismatoissa ole juuri totuttu, mutta kilpahuudon jälkeen matto vaihtoi omistajaa huutomaksuineen noin 3 800 eurolla.
Suunnilleen kaksinkertaiseksi lähtöhinnastaan kohosi myös Paavo Tynellin messinkinen kattovalaisin halkaisijaltaan 55 cm. Hintaa nosti varmasti se, että vastaava valaisin on YK:n pääsihteerin virkahuoneessa New Yorkissa.
Ja vielä yksi erikoisuus 16.-17.10. pidettävästä Hellman-huutokaupasta: erittäin harvinainen neuvostovenäläinen näyttelymuistoarkki vuodelta 1932. Sen lähtöhinta on peräti 8 000 euroa.
Gallen-Kalelan ryijy sai uuden omistajan
Hagelstamin syyskuun kuukausihuutokaupassa myytiin monia nimekkäidenkin taiteilijoiden töitä varsin halvalla, mutta mm. Miina Äkkijyrkän lehmätaulu hämmästyttävään yli 3 000 euron kokonaishintaan.
Äkkijyrkän töitä on näkynyt huutokaupoissa tarjolla erittäin harvoin. Tämä oli vielä vesivärityö ja nimeltään Töllöttäjät. Kooltaan se oli 57x40 cm. Myös lappilaistaiteilijan Veli Koljosen ruskamaalaus nousi yllättävän korkealle – noin 2 000 euroon taiteilijakorvauksen ja huutomaksun jälkeen. Se oli kooltaan 81x94 cm. Samassa huutokaupassa myytiin myös toinen Veli Koljosen niin ikään ruskatyö ja edellistä suurempi. Se nousi tavanomaisemmalle tasolle eli runsaaseen 600 euroon.
Hagelstamilla myytiin myös mm. Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy kooltaan 180x144 cm. Se nousi 600 euron lähtöhinnasta 900 euron vasarahintaan eli huutomaksuineen noin 1 050 euroon. Sama ryijy oli tarjolla myös edellisessä huutokaupassa, ja tuolloin lähtöhinta oli 800 euroa. Se jäi myymättä, mutta meni vähän kalliimmalla seuraavassa kuussa.
Lähtöhinta voi joskus olla viisasta laittaa edulliseksi, jotta saa synnytettyä kilpahuudon.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija