Autotalleja ei enää rakenneta kuin yksilöllisiin isoihin omakotitaloihin, mutta taajamissa autot saavat yhä useammin katon päänsä päälle. Tonttimaa on niin kallista, että pihapaikkojen sijaan ajokeille rakennetaan hallitilaa kerrostalojen alle.
Autotalli on yleensä miehinen juttu. Autotallista haaveilevat ovat pääsääntöisesti miehiä. Haaveista huolimatta varsinkin nyt, kun taloudessa on tiukempaa, talli kyllä otetaan mielellään, jos se tulee asunnon mukana, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan.
Lisäksi vanhemmissa rakennuksissa, joissa asunnon yhteydessä oleva autotalli on vienyt rakennusoikeutta, moni osakas muuttaa sen asumis- tai harrastetilaksi. Tallia käytetään usein myös varastona niin että auto ei mahdu sinne.
”Jos ostajalla on muuten kaksi tasavahvaa asuntovaihtoehtoa, hän ottaa ehdottomasti sen, jossa on autotalli, jos sellainen on saatavilla. Auton ohella talli halutaan polkupyöriä, suksia ja muuta tavaroiden varastointia varten. Ainakin yksi kolmasosa autotalleista on varastona”, espoolaisen Kiinteistövälitys Pekka Lahtinen Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahtinen arvioi.
YKV Minna Hyyrynen rakennusosakeyhtiö Hartelasta on Lahtisen kanssa samaa mieltä: autotalleille on edelleen kysyntää ja usein niissä halutaan säilyttää muutakin kuin autoa – esimerkiksi moottoripyörää – ja käyttää tallia myös harrastetilana.
”Uusiin kerros- ja rivitaloihin autotalleja rakennetaan enää aika vähän, mutta suunnittelemme kyllä niitä ja katsomme onko talleille kiinnostusta”, Minna Hyyrynen kertoo.
Tallit eivät tuota rakentajille
Uudistuotannossa autotalleja ei enää rakenneta kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että tallit vievät rakennusoikeutta ja toiseksi siksi, että jos tallit tekee hyvin, niiden rakentaminen on kallista eivätkä rakennusliikkeet saa talleista rahojaan takaisin.
Pääkaupunkiseudulla kuluttajat eivät hyväksy kevyttä tallia, mutta eivät myöskään halua maksaa 50 000 euroa kunnon autotallista.
”On alueita, joissa on säännösten mukaan perusrakennusoikeuden lisäksi viisitoista prosenttia ylimääräisiä neliöitä autotallin tai varaston tekemiseen. Silti rakentajat eivät tee näillekään alueille talleja kustannussyistä”, Pekka Lahtinen kertoo.
Lahtisella on 25 vuoden kokemus alalta sekä palkollisena että yrittäjänä. Vuosien varrella hän on ollut mukana sadoissa uudiskohdeprojekteissa.
Lahtisen mukaan kysymys ei ole vain pääkaupunkiseudun ilmiöstä. Esimerkiksi Oulussa on sama tilanne asuntoyhtiömuotoisessa uudistuotannossa, talleja ei enää juurikaan tehdä. Niitä rakennetaan vain yksityishenkilöiden rakennuttamiin taloihin.
Vanhoilla talleilla on kysyntää
Kun uusia autotalleja ei tehdä, vanhoille talleille on kysyntää sitäkin enemmän. Tarjontaa kuitenkin on niukasti, koska moni pitää tallistaan kiinni.
Lahtinen kertoo Meilahdessa Helsingissä sijaitsevasta kerrostalosta, jossa on vain neljä autotallia. Yhdenkään tallin käyttäjä ei ole luopunut paikastaan kahdenkymmenen vuoden aikana.
”Vanhoissa taloissa tallien vuokrat ovat usein niin pienet, että harva vuokralainen luopuu tallista sellaisen saatuaan”, Lahtinen toteaa.
Autotallit kiinnostavat sijoittajiakin. Esimerkiksi Espoon Olarissa sijoittajat ostavat kerrostalosta erillään olevassa rakennuksessa olevia kylmiä talleja, koska niistä ei ole juurikaan kuluja, ja vuokraavat niitä käyttäjille.
Jos tallin kauppahinta on 10 000 euroa ja siitä voi saada 80-120 euroa kuussa vuokraa, tuotto on kohtuullisen hyvä silloin kun hoitovastike on enintään muutaman kympin suuruinen.
Kahden auton talliakin kysytään
Pekka Lahtisen mukaan kahden auton tallin haluavia ostajiakin on jonkin verran, mutta lähtökohtana on silloin asunto arvostetulla alueella.
Autot halutaan talliin sekä mukavuussyistä että niiden arvokkuuden takia. Lisäksi on ihmisiä, jotka eivät halua jättää autojaan talon eteen, koska ne voisivat paljastaa, missä nämä julkisuudessa tunnetut henkilöt asuvat.
Kahden auton tallia kysyvät myös ne kuluttajat, jotka käyttävät tallia autojensa remontoimiseen tai harrasteautojensa kanssa touhuamiseen He päätyvät usein pääkaupunkiseudun ydintä halvemmille pientaloalueille kehä kolmosen ulkopuolelle.
Hallit yleistyvät kaavoituksen vuoksi
Tallien sijaan autohallit, joita ennen vanhaan tehtiin kerrostalojen alle, ovat tulleet takaisin. Ne yleistyvät uusissa kerrostaloissa.
Rakennusliikkeet eivät kuitenkaan tee halleja autojen suojelemiseksi suomalaisilta sääoloilta, kuten ennen vanhaan, vaan taajamien tonttimaan kalleuden vuoksi. Tonttimaata ei ole varaa jättää valtaviksi parkkikentiksi.
Kun säädökset edellyttävät, että autopaikkoja pitää olla tietty määrä asuinneliöitä kohti, karumpi ratkaisu on tehdä kansia, joissa autoja on ulkoilmassa monessa kerroksessa. YIT:n hankekehityspäällikkö Samuli Joki kuitenkin sanoo, että kaavoitus ohjaa hyvin vahvasti hallipysäköintiin. Kasvavien kaupunkien ruutukaava-alueilla autopaikat menevät halleihin, niiden sijoittamisessa ei ole valinnanvaraa.
”Helsingissä on melkein aina lähtökohtana, että uusilla alueilla autot ovat halleissa. Näin alueista saadaan esteettisesti miellyttäviä”, Joki toteaa ja ottaa esimerkiksi Alppilan ja Vallilan välissä olevan Konepajan alueen. Siellä kaikkien kortteleiden alla on hallipysäköinti.
Hallipaikoissa laaja hintahaitari
Autohallien rakentaminen ei ole halpaa. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinsinööri Juha Hietanen arvioi hiljattain Kiinteistöposti-lehdessä, että rakennuskustannukset nousevat 30 000-50 000 euroon autopaikkaa kohti.
YIT:n Samuli Joki vahvistaa arvion ja toteaa, että rakenteiden kautta autohallit vaikuttavat myös asuntojen rakentamisen kustannuksiin.
Autohallipaikoista ei yleensä voi edes Helsingissä pyytää niiden rakennuskustannusten hintaa. Esimerkiksi YIT:n rakentaman Konepajan alueella paikat menevät 26 000 eurolla alihintaan.
Hartelan Minna Hyyrynen kertoo, että autohallipaikat maksavat noin 8 000-60 000 euroa sijainnista riippuen. Kalleinta on Helsingin ydinkeskustassa, missä hallipaikka voi maksaa 50 000-60 000 euroa.
8 000 euron hallipaikat tuntuvat ihmisistä usein edullisilta, mutta jo 15 000 euron hinta voi Keski-Uudellamaalla olla ostajien mielestä harkinnan paikka.
Kiinteistövälittäjä Pekka Lahtisen mukaan puolilämmin hallipaikka pistokkeella maksaa pääkaupunkiseudulla noin 15 000-25 000 euroa.
Vaikka tonttien ja asuntojen hinnoissa on melkoisia eroja Suomen eri paikkakuntien välillä, autojen hallipaikat maksavat esimerkiksi Oulussa lähes saman kuin pääkaupunkiseudulla Espoossa. Niin Oulussa kuin pääkaupunkiseudullakin työskennellyt Rakennustehon aluepäällikkö Jere Castrén kertoo, että kylmä hallipaikka uudessa talossa maksaa Oulussa 7 500-7 900 euroa ja puolilämmin hallipaikka 12 800-20 000 euroa. Tällä hintatasolla rakentajille ei jää autohalleista mitään käteen.
Osa haluaa kaksi autopaikkaa
Rakentajat tietävät, että varsinkaan varakkaat ihmiset eivät muuta uusiin taloihin, jos asuntoihin ei liity yhtä tai kahta autopaikkaa. Se, että asunto on helpompi myydä, kun siihen liittyy autopaikka, korostuu vanhempien ostajien ryhmässä.
YIT:n Samuli Joen mukaan asuntojen ostajat arvostavat hallipaikkoja varsinkin, jos niihin on lämmin sisäyhteys rappukäytävästä. Sen sijaan nuoremmat ihmiset eivät enää välttämättä osta autopaikkoja vaan liikkuvat julkisilla kulkuvälineillä.
Rakentajilla onkin riski, että kaikki rakennetut autopaikat eivät mene kaupaksi. Alaa seuraavan Kiinteistöposti-lehden mukaan niitä jää helposti rakentajan käsiin.
Isoista rakennusliikkeistä Hartela on aktiivisesti markkinoinut niin hallipaikkoja kuin autotallejakin. Sen on tarjonnut autopaikkoja osamaksullakin: esimerkiksi 333 euron maksuerissä 36 kuukauden ajan.
Hartelan Minna Hyyrysen mukaan asunnon sijainti ja autopaikan hinta vaikuttavat niin tallien kuin hallipaikkojen kysyntään. Pääkaupunkiseudulla niistä on keskustassa puutetta kun taas laitamilla on helposti liikaa tarjontaa. Toisaalta joukkoliikenneyhteydet vaikuttavat. Jos raitiovaunupysäkki tai metroasema on lähellä, oman auton tarve ei ole samanlainen kuin reuna-alueilla.
”Hyvien liikenneyhteyksien äärellä kaikilla ei ole omaa autoa. Toisaalla perheessä saattaa olla useampikin auto.”
Kiinteistönvälittäjä Pekka Lahtinen kertoo, että arvokkaissa kohteissa yksi autopaikka ei useinkaan riitä. Helsingin Lauttasaareen meren rantaan hiljattain rakennettujen asuntojen ostajat halusivat kaksi autopaikkaa ja kolmattakin paikkaa kysyttiin. Hinta ei ollut esteenä, vaikka erillisten rappukohtaisten hallipaikkojen keskihinta oli 35 000 euron paikkeilla.
Vuokraaminen olisi suositumpaa
Hartelan Hyyrysen mukaan autopaikkojen kysyntä ei rajoitu tiettyyn ihmisryhmään vaan kaikenlaiset ostajat ovat autopaikoista kiinnostuneita.
”Ihmiset haluavat autonsa suojaan. He arvostavat helppoutta ja säältä suojassa lähtemistä. On myös paljon matkustavia ihmisiä, joiden keskuudessa hallipaikan arvostus nousee, kun he tietävät auton olevan hallissa hyvässä tallessa”, Hyyrynen toteaa.
Hyyrysen arvion mukaan vuokraaminen olisi suositumpaa kuin ostaminen, mutta vuokrapaikkoja on vähemmän tarjolla kuin omistuspaikkoja. Asunto-osakeyhtiöissä paikat myydään nykyään pääsääntöisesti erillisinä osakkeina. Näin on myös YIT:n kohteissa, hallipaikat myydään erillisillä osakekirjoilla.
Silloin kun autohallipaikkoja on tarjolla vuokrattavaksi, vuokrat vaihtelevat sijainnin mukaan niin, että Helsingin keskustassa paikka voi maksaa 250-300 euroa kuussa, muualla sadasta eurosta ylöspäin.
Varakkaille isompia ruutuja
Varsinkin autojen leveyden kasvu on hankala ilmiö, sillä hallipaikat tehdään usein edelleen viisi metriä pitkiksi ja 2,5 metriä leveiksi. Volkswagen Polon kokoinen pikkuautokin on peileineen nykyään 1,9 metriä leveä ja jos sen toinen etuovi avataan normaalisti, tilaa tarvitaan lähes 2,7 metriä. Molemmat ovet auki Polo tarvitsisi tilaa melkein 3,5 metriä.
Jos halliin ajetaan kookas katumaasturi, sen korkealta penkiltä on vaikea päästä ulos, ainakin jos vieressä sattuu olemaan toinen samanlainen auto. Kun peilit kääntää sisään, Volvo XC60 on senttiä vaille 1,9 metrin levyinen, peileineen leveyttä on 2,12 metriä.
Mastodontti Audi Q7 on parkkihallien painajainen, leveyttä on ilman peilejäkin kaksi senttiä vaille kaksi metriä, peileineen melkein 2,18 metriä, ja pituutta yhdeksän senttiä yli viiden metrin. Eli Q7 ei mahdu minimikoon ruutuun pituussuunnassakaan.
Varakkaille ihmisille suunnattuihin kohteisiin tehdäänkin erikokoisia hallipaikkoja, koska isot autot eivät mahdu minimimittojen mukaan tehtyihin ruutuihin.
Kuvat Patrik Lindström