Onko uusi auto joka suhteessa parempi kuin sen 5-10 vuotta vanha edeltäjä? Entä onko uusi auto kalliimpi ylläpitää ja korjata? Vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Edellisen sukupolven Volvo V70:llä tai vuosituhannen vaihteen 5-sarjan BMW:llä ajettaessa voi herätä kysymys, ovatko nykyautot edeltäjiään parempia.
”Viimeisen päälle kunnossa ollut ja noin 160 000 kilometriä ajettu BMW 525 vuosimallia 2002 sai minut jopa haltioituneemmaksi kuin kymmenen vuotta tuoreempi iso BMW”, toimittaja Timo Kiiski toteaa. Hän on vuosien ajan vertaillut uusia autoja niiden edeltäjiin Kaasujalka-lehdessä.
”Vanha BMW-malli oli minusta jollain tavalla sielukkaampi ja tuntui äänettömämmältäkin – oletettavasti osittain sen vuoksi, että 2000-luvun alussa isommissakin premium-autoissa oli vakiovarusteena nykyistä kapeammat renkaat. Ehkä myös äänieristys oli silloin parempi, kun ei tarvinnut hakea optimaalista painoa energiataloudellisuuden saavuttamiseksi.”
“Nämä ovat tietysti fiilisasioita. Kun olen vatsakas ukko ja tykkään ’lohvakkaasta’ matkanteosta, kuutiotilavuuksiltaan isoissa kuusisylinterisissä bensamoottoreissa on sellainen pakoton menemisen tunnelma, että varsinkin takavuosien premium-autot tuntuvat nykyisiä versioita muhkeammilta ja persoonallisemmilta”, Kiiski lisää.
Pienemmissä autoissa tilanne on toinen: “Mukavuudessa suurimman harppauksen ovat tehneet pienet autot. Kun aikoinaan hyppäsi uuden Mondeon ratista ajamaan Volkswagen Pololla, se tuntui äänekkäältä muovi- ja peltirasian yhdistelmältä. Nykyään tuntuu usein siltä, että isommassa mallissa maksaa vain ylimääräisestä pellistä”, Kiiski sanoo.
Varustelussa paljon eroa
Suurin ero nykyautoissa verrattuna takavuosien autoihin on varustelussa. “Eihän monissa 5-6 vuotta vanhoissa edullisissa autoissa ollut edes ilmastointia vakiona – ei ainakaan automaatti-ilmastointia, mikä nykyään alkaa olla valtavirtaa.”
”Ei ollut monitoiminäyttöä, ei navigointia, ei multimediaa eikä monitoimirattia. Myös avaimeton käynnistys puuttui etenkin edullisemmista autoista. Aika monessa taisi olla epämukava muovirattikin, nythän nahkapäällysteinen ratti alkaa olla vähän kaikissa”, Kiiski summaa kokemuksiaan.
”Viisivuotiaista autoista puuttuvat LED-valot, adaptiivinen vakionopeudensäädin, ohjauspylvään turvatyyny, peruutuskamera, 360-asteen kamerat, etuistuinten hierontatoiminto sekä valojen vaihtoa ja hätäjarrutusta ohjaavat kamerat. Kymmenvuotiaista puuttuvat edellisten lisäksi xenon-valot, istuinten turvatyynyt, sadetunnistin, valoisuustunnistin, sähköinen käsijarru, dieselpartikkelisuodattimet – pois lukien PSA-tuotteet – Adblue-säiliö, kaistavahti ja stop & start”, viestintäpäällikkö Pekka Koski Vehosta luettelee.
Autoteknillisen Liiton toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemi ja Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg jatkavat luetteloa: ”Nopeaa kehitystä on tapahtunut myös infotainment-puolella, kun autojen yhteydet ulkomaailmaan eli telematiikka on kasvanut. Näkyvinä ominaisuuksina ovat kuljettajan omien päätelaitteiden liittämismahdollisuudet auton järjestelmiin. Vähemmän näkyvillä on auton kommunikaatio huollontarpeista ja vikakoodeista korjaamoon päin.”
”Hyötyajoneuvopuolella fleetmanagement on ollut pitkään käytössä, nyt sen hyötyjä on käytettävissä myös yksityisautoissa. E-call-järjestämän tulo pakollisena varusteena vielä lisää näitä ominaisuuksia.”
Kuinka paljon näistä varusteista on iloa auton käyttäjälle, on jo toinen juttu.
Turvallisuus kohentunut
Perhoniemi ja Sohlberg korostavat myös turvallisuutta: ”Aktiiviseen liikenneturvallisuuteen liittyvien laitteiden määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Ajonvakautus on kuulunut miltei kymmenen viime vuoden ajan markkinoilla olleisiin henkilöautoihin, ja se on estänyt monia kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia.”
”Seuraava askel tässä kehityksessä ovat kaistavahdit, joita on ollut rajoitetusti saatavilla jo yli viisi vuotta. Nyt nekin ovat valtaamassa alaa samaan aikaan kun aktiiviset hätäpysäytysjärjestelmät ovat yleistyneet, joskin molemmat ovat edelleen erikseen maksettavia lisävarusteita. Taustalla on näiden varusteiden liittäminen Euro NCAP -kolaritestien pohjalta jaettavien pisteiden ja tähtien arvostelukriteereihin.”
”Euro NCAP -testien vaatimusten tiukkenemiseen liittyvä autojen passiivisen turvallisuuden eli koritekniikan kehitys on sekin ollut nopeaa. Polttoaineen kulutuksen vähentämistavoitteiden vuoksi tarve tehdä aiempaa kevyempiä, mutta kolariturvallisempia korirakenteita on lisännyt suurlujuusterästen ja eksoottisempienkin korimateriaalien käyttöä”, SATL:n Perhoniemi ja AKL:n Sohlberg kertovat.
Korjaustyöt kallistuvat
Perhoniemen ja Sohlbergin mukaan huoltokulujen kilometriä kohden lasketut hinnat eivät ole autojen viime vuosien kehityksen vuoksi juuri muuttuneet.
”Pidentyneet huoltovälit ja vähentyneet huoltokohteet sekä huoltotoiminnan kilpailu ovat pitäneet hinnat kurissa. Asiakas voi valita käyttämänsä korjaamon, ja takuut säilyvät, jos osaava henkilöstö hoitaa huollot auton valmistajan huolto-ohjelman ja korjausohjeiden mukaisesti”, he muistuttavat.
Samaa sanoo Škodan viestintäpäällikkö Kari Aalo: ”Huolto-osien hinnoissa ei ole suurempia muutoksia, muut ovat mallikohtaisia eroja”.
Vehon Pekka Koski on samaa mieltä, mutta toteaa että nykyisten diesel-autojen huoltohintoja nostavat muun muassa Adblue-aineen lisääminen ja 180 000 kilometrin välein tapahtuva partikkelifilttereiden uusinta.
Volvon PR-johtaja Thomas Hallbäck lisää, että vanhempien autojen varaosat voivat olla logistiikan kulurakenteesta johtuen jopa kalliimpia.
Uusimpien autojen varusteet kuitenkin nostavat korjaustöiden hintaa. ”Tuulilasien vaihdoissa sadetunnistimien, kaistavahtien ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien kamerajärjestelmien, tuulilasinäyttöjen sekä lämmitettävien tuulilasien vuoksi kustannukset ovat nousseet. Lasit ovat kalliimpia valmistaa ja itse vaihtotyö on monimutkaisempi, kun kaikki järjestelmät on kalibroitava lasin vaihdon yhteydessä”, Perhoniemi ja Sohlberg toteavat.
Uusi tekniikka on nostanut myös sivupeilien ja ajovalojen korjauskustannuksia.
Kustannukset muuttuvat
Huoltokorjaamojen kertomia muutoksia, jotka vaikuttavat uusien autojen käyttö-, huolto- ja korjauskustannuksiin:
- Polttoaineen kulutus vähentynyt.
- Huoltovälit pidentyneet.
- Suodattimien vaihto helpottumaan päin.
- Akut kovalla koetuksella.
- Laturit kalliimpia vaihtaa.
- Pyöränlaakereiden sijaan pitää vaihtaa koko napa.
- Iskunvaimentimet kestävät pidempään.
- Jarrulevyt kuluvat nopeammin.
- CAN-väylät vähemmän vikaherkkiä.
- Kun kaasu- ja käsijarruvaijerit poistuvat, niitä ei tarvitse korjata.
- Kolaroidut korin osat vaihdettava kokonaisina moduuleina.
- Suurlujuusaisoja ei enää oikaista vaan ne pitää uusia.
- Tuulilasit kestävät huonommin.
- Toiminnot nostavat tuulilasin vaihtohintaa.
- Sivupeilien toiminnot nostavat korjaushintaa.
- Rengaspaineanturit lisäävät kustannuksia.
- Diesel-osat halpenevat volyymien kasvaessa.
- Uudet erikoisosat, joiden tarjonnassa ei ole kilpailua, ovat kalliita.
- Monia osia ei voi enää korjata, vaan ne pitää vaihtaa.