Uudeksi merkittäväksi keräilykohteeksi ovat nousseet vanhat, peltiset makeis-, kahvi-, tee- ja keksipurkit. Niitä alkaa näkyä jo arvohuutokaupoissakin. Tyhjästä kunniamerkin kotelosta maksettiin Holmastolla todennäköisesti ennätyshinta.
Hagelstam kokeili ennakkoluulottomasti erityistä Helsinki-teemaa huutokaupassaan 7. lokakuuta, ja onnistuikin saamaan riittävästi myyntiesineitä, kun Helsinki-yhteys tulkittiin varsin avarasti.
Myynnissä oli 360 esinettä, joista yli puolet tuli pankki- ja kansantalousmies Heikki Tuorilan kuolinpesästä. Mukana oli mm. Helsingin olympialaisiin liittyneitä esineitä sekä vuonna 1940 pidettäväksi aiotuista kisoista että myös toteutuneista vuoden 1952 kisoista.
Huutokaupassa oli myös melko paljon peltisiä makeisrasioita, joita tehtiin mm.1952 olympiakisoja varten. Nämä peltiset säilytysrasiat ovat yksi uusi keräilytrendi, josta erityisesti nuoremmat keräilijat ovat kiinnostuneet. Kirppareilla on ollut myynnissä aiemminkin vanhoja, hienoja keksien, makeisten yms. peltipakkauksia muutaman euron kappalehintaan, mutta hintataso on nyttemmin noussut jo melkoisesti, ja peltipakkauksia on alkanut näkyä myös huutokaupoissa niin Hagelstamilla kuin Helanderillakin.
Kahvipurkit arvossaan
Helanderilla myytiin ainakin vanhempien helsinkiläisten hyvin muistama Pauligin Linnanmäki-kahvipurkki noin 70 eurolla ja kolme suurta (korkeus 36 cm) Pauligin kahvipurkkia 220 eurolla.
Kun hinnat alkavat lähennellä jo halvempien, mutta signeerattujen design-lasiesineiden hintatasoa, moni varmasti penkoo komeroitaan, ja kyllä noita peltisiä kahvi- ja makeispurkkeja alkaa löytyä yhä melkoisesti. Toki vielä voi onnistua tekemään edullisia löytöjä kirppareilla, kun kiirettä pitää.
Ulkomaisissa huutokaupoissa huippuharvinaisuuksista maksetaan jo samoin kuin muustakin antiikista, eli koskaan ei etukäteen tiedä, mistä voi tulla tulevaisuuden antiikkia. Ainakin Englannissa on julkaistu jo aiheesta hienoja keräilyoppaita, joissa arvokkaimmiksi kohteiksi mainitaan mm. jotkut vanhat, hienosti koristellut tee- ja keksipurkit.
Kotelosta kilpahuuto
Kokonaan toisenlaisiin lukemiin päädyttiin Rahaliike Holmaston huutokaupassa, jossa oli myynnissä Pyhän Vladimirin ritarikunnan 2. luokan ritarimerkin ja rintamerkin alkuperäinen nahkainen kotelo. Lähtöhinta oli 200 euroa, mutta hinta kipusi kilpahuudon seurauksena peräti 7 200 euroon! Siis pelkästä kotelosta! Jollain – todennäköisesti venäläisellä – ostajalla oli ilmeisesti ennestään ritarimerkki, jolle siis haluttiin alkuperäinen suojakotelo.
Arvokohteita paljon
Toki huutokaupoissa liikkui myös paljon peltipurkkeja arvokkaampiakin kohteita. Suomen Filateliapalvelun suurhuutokaupassa oli myynnissä Lontoon olympialaisten 1908 kultamitali lähtöhinnaltaan 10.000 euroa, mutta ostajaa ei löytynyt. Muita arvokohteita myytiin kuitenkin paljon - esimerkiksi hienosta intialaisten postimerkkien kokoelmasta maksettiin peräti13 200 euroa.
Helanderilla oli tarjolla kokoelma kiinalaisia antiikkiesineitä, joista arvokkaimmaksi noteerattiin suuri, yhdestä kivestä tehty veistos, jossa on lohikäärmeen vetämät vaunut. Se on Ming-dynastian ajoilta 1400-luvulta. Myyntihinnaksi muodostui noin 4 800 euroa.
Helanderin oli myynnissä myös Pyhän Stanislawin 2. luokan kunniamerkki. Se on 14 karaatin kultaa, ja varustettu Keibel-tekijäleimalla. Mukana oli myös alkuperäislaatikko. Kunniamerkki nousi huutomaksuineen noin 2 000 euroon.
Holmaston huutokaupan kallein kohde oli Pyhän Annen ritarikunnan II luokan merkki, jonka tekee erityisen harvinaiseksi se, että merkki on myönnetty ei-kristitylle, mikä näkyy sen kunniamerkin keskellä olevasta mustasta kotkan kuvasta. Merkki on kultaa ja emalia. Se myytiin 17 000 eurolla.
Kirjaharvinaisuudesta 3 800 euroa
Yksi kalleimmista kohteista Hagelstamin Helsinki-huutokaupassa oli Lontoossa1812 julkaistu kirja, jossa John Augustus Atkinson ja James Walker kertoivat sanoin ja kuvin venäläisten tavoista, traditioista ja huvituksista. Kirja sisältää 100 väritettyä litografiaa. Siinä on paljon myös Suomesta ja suomalaisista kuvineen tyyliin ”Suomalaisneito vie tavaroita hevosen kanssa Pietarin markkinoille”. Kirja maksoi huutomaksuineen noin 3 800 euroa, mikä on aika paljon Suomen kirjamarkkinoilla.
Suomen Filateliapalvelun suurhuutokaupassa 17.-18. lokauuta oli myös myynnissä harvinaisen mielenkiintoinen kirja, erikoinen sotahistoriallinen kohde, nimittäin Talvisodan aikana 1940 painettu opaskirja venäläisille tiedustelijoille ja kuulustelijoille, Venäjä – Suomi. Sen lähtöhinta oli vain 30 euroa, mutta lopullinen hinta nousi suunilleen kymmenkertaiseksi.
Designia Lontoossa
Korkealaatuiseen designiin keskittyvän lontoolaisen huutokauppayhtiö Phillipsin pohjoismaiseen designiin keskittyvässä huutokaupassa myytiin paljon suomalaistakin designia, mutta osa tarjolla olevista jäi myymättä liian korkeiden lähtöhintojen takia. Myymättä jäi mm. Paavo Tynellin kattovalaisin no. 501 Joensuun seurakunnan tiloista, jonka myyntiin tuloa Lontoossa ihmettelin näillä palstoilla jo aiemmin. Idmanin tekemän valaisimen arviohinta oli yli 10 000 euroa.
Sen sijaan Alvar Aallon suunnittelemat ovenvetimet (Valaistustyö 1952-1957) menivät kaupaksi. Vedinparin hinnaksi muodostui noin 7 900 euroa. Kooltaan vedin on suunnilleen 25x5x9 cm.
Niin ikään ihmetelty Finlandia-talolta peräisin oleva lattialla seisova Alvar Aallon suunnittelema tuhkakuppi meni kaupaksi 4 700 eurolla.
Phillipsillä oli myynnissä myös Timo Sarpanevan tutun Orkidean erikoinen variaatio vuodelta 1954, ns. kaksois-Orkidea: kyljessä on tavanomaisen yhden kolon asemesta kaksi koloa, ja tuo ylimääräinen kolo noteerattiinkin sitten melkoisen arvokkaaksi: lasiesineestä maksettiin lähes 27 000 euroa eli tuplasti yli arvioidun.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.