Työsuhdeautoiksi valitaan nykyisin mielellään hiilidioksidipäästöiltään mahdollisimman pieniä autoja.
Autoedun verotus perustui aiemmin moottorin sylinteritilavuuden mukaan määriteltyihin rajoihin. Suomessa tehtiin jopa jälkiasennus-turboversioita niin että mahdollisimman pienellä moottorilla ja verotusarvolla olisi voitu myydä mahdollisimman isoja ja tehokkaita autoja.
Stockmann-turbo 1,3-litraisesta Ford Sierrasta oli tästä käytön kannalta kammottava ääriesimerkki.
Autotehtaatkin osallistuivat tähän kisailuun: Volvo teki aikoinaan yhtä turbomallia 2-litraisena ainoastaan Suomen ja Italian markkinoille, joissa kummassakin verotus rankaisi rajan ylittäviä moottoreita – kaikissa muissa maissa kyseisessä autossa oli 2,3-litrainen turbokone.
Suomessa ollaan edellä Ruotsia
Vuodeksi 1992 sylinteritilavuudesta siirryttiin auton hintaan perustuvaan autoedun verotukseen ja vuoden 2008 alusta hintoihin alkoi vaikuttaa henkilöautojen hiilidioksidipäästöarvoihin perustuva verotus.
Nykyään työsuhdeautoiksi valitaankin mielellään hiilidioksidipäästöiltään mahdollisimman pieniä autoja ja sitä kautta edullisia autoja. Viime vuosina ratkaisu on suosinut dieselmoottoreita, mutta jo jonkin aikaa markkinoille on tullut uusia todella vähän kuluttavia pieniä bensaturboja, jotka varsinkin pienissä autoissa valtaavat nyt alaa.
Yritysautomarkkinat edesauttavat myös hybridivoimanlähteiden yleistymistä, varsinkin kun yritykset ovat asettaneet henkilöstönsä käytössä oleville autoille omia päästörajojaan, jotka ovat usein varsin tiukkoja. Hiilidioksidipäästön yläraja voi olla esimerkiksi 120 grammaa kilometrille.
Suomessa työsuhdeautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö laski jo viime vuonna 129 grammaan kilometriltä. Päästöarvo on laskenut 11 prosenttia vuosien 2010-2013 aikana. Suomen ja Ruotsin ALD Automotiven ja NF Fleetin hankintatilastojen mukaan Ruotsissa laskuvauhti on ollut nopeampi, 15 prosenttia, mutta 141 gramman keskimääräisellä päästöllä siellä ollaan edelleen jäljessä Suomesta.
Hybridit yleistyvät yrityskäytössä
Hybridiautot yleistyvät yrityskäytössä. Varsinkin Toyotan mallistossa hybridiversiot ovat lisänneet suosiotaan työsuhdeautoina sen jälkeen, kun hybridimalli Priuksen rinnalle ovat tulleet Yariksen, Auriksen ja Auris SportsTourerin hybridiversiot. Vuonna 2013 liisatuista Toyota-autoista peräti 90 prosenttia oli sekä bensiinillä että sähköllä kulkevia hybridejä.
Škodan maahantuoja puolestaan uskoo ennakkotietojen pohjalta, että yritysautonakin huippusuositun Octavian G-TEC-versio tulee lisäämään kaasulla ja bensiinillä kulkevan hybridin suosiota yrityskäytössä. Myös muut Volkswagen-konsernin merkit Volkswagen, Audi ja Seat ovat viime aikoina tuoneet markkinoille joko kaasua tai sähköä bensiinin ohella käyttäviä malleja.
Kaasuautoa kannattaa harkita käyttöetuautoksi tai omaksi autoksi
Oman auton vaihtoehdossa pienet kolmisylinteriset bensiinimoottorit tekevät käyttövoimaveron nimellä kulkevan dieselveron maksamisesta monessa tapauksessa kannattamatonta. Tämä johtuu siitä, että bensiinin ja dieselöljyn hinnat ovat vuosien varrella lähentyneet niin, että eroa on enää 10-15 senttiä litra.
Bensiinin ohella kaasulla kulkeva auto on taloudellisesti järkevä vaihtoehto käyttöetuautoksi tai omaksi autoksi, jos hankintahinnassa ei ole suurta eroa pelkästään öljypohjaisilla polttoaineilla kulkevaan autoon. Kun kaasukilot muunnetaan ekvivalenttilitroiksi, paineistettu liikennekaasu eli CNG maksaa maakaasupohjaisena tällä hetkellä noin 0,90 euroa litra ja biokaasupohjaisena noin 0,96 euroa litra.
Vuoden 2013 alusta voimaan tullut kaasuautojen käyttövoimamaksu on sen verran pieni, että jos työntekijällä on paljon kilometrikorvattavia työajoja, kaasuauto voi CNG:n edullisuuden vuoksi tehdä oman auton käytöstä edullisempaa kuin työsuhdeautolla ajamisesta. Kun käyttökustannukset ovat pienemmät, 43 sentin kilometrikorvauksista riittää rahaa riittää tavallista paremmin auton pääomakustannuksiin.
Juha Partanen
Onko työasuhdeautoa autoetu vai autohaitta?
Hanki työasuhdeauto loppuvuodesta
Laskureilla oikea käsitys työsuhdeauton kuluista
Kuva Patrik Lindström