Suomalaisista 48 prosenttia saattaisi antaa luvan ajokilometrien ja liikkumisen seurantaan verotusta ja vakuutusta varten. Reilulta kolmannekselta ei todennäköisesti heltiäisi lupaa.
Autoalan etujärjestöjen teettämän selvityksen mukaan myönteisimmin seurantaan suhtautuvat alle 10 000 kilometriä vuodessa ajavat. Yli 20 000 kilometriä vuodessa ajavat suhtautuvat seurantaan kriittisemmin.
"Paikannusperusteinen verotus voisi korvata nykyisiä liikenteen veroja, kuten autoveron ja ajoneuvoveron periaatteella ”jos ajat, niin maksat”. Näin verotuksen rakennetta voitaisiin uudistaa lisäämättä liikenteeltä kerättyä verotaakkaa”, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Tulos oli Kallion mukaan jopa yllättävä, sillä aikaisemmin seurantaan on suhtauduttu hyvin kielteisesti.
Ladattava hybridi harkinnassa – diesel on edelleen paljon ajavan valinta
Selvityksen mukaan lähes puolet suomalaisista kertoo olevansa kiinnostuneita ladattavan hybridin hankinnasta. Täyssähköauto tai kaasuautot kiinnostavat reilua kolmannesta. Bensiiniauto on edelleen ykkösvalinta.
Sähköauton hankinnan esteenä on hinnan lisäksi epävarmuus latausmahdollisuuksista. Kaasuauton hankintaa hidastavat epävarmuus kaasun jakeluverkoston kattavuudesta ja käyttökustannuksista.
Dieselauto on suosituin vaihtoehto, jos kilometrejä kertyy paljon. Yli 20 000 kilometriä vuodessa ajavista noin kaksi kolmasosaa arvioi dieselin hyväksi vaihtoehdoksi.
”Käyttövoimaveron takia diesel on taloudellisesti kannattava vasta kun vuosittaiset ajokilometrit ylittävät 20 000. Syynä olla valitsematta dieselautoa ei ole niinkään huoli ympäristöstä, vaan pieni ajokilometrien määrä”, toteaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
Sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvaa Suomessa lähivuosina maltillisesti. Vuonna 2025 noin 16 prosenttia autiosta on sähköautoja. Vuoteen 2030 mennessä vaihtoehtoisten käyttövoimien osuudeksi ennakoidaan 42 prosenttia.
Uusi turvatekniikka kiinnostaa – itseajava auto arveluttaa
EU:n uusi turvallisuusasetus tuo lisää turvatekniikkaa kaikkiin uusiin autoihin lähivuosina. Muun muassa kaista-avustin ja automaattinen hätäjarrutus ovat pian pakollisia varusteita.
Selvitys kertoo suomalaisten suhtautuvan myönteisesti uusiin aktiivisiin turvavarusteisiin.
Sen sijaan autonomiseen eli ilman kuljettajaa liikkuvaan autoon suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti.
Uudet liikkumispalvelut kaupunkilaisten mieleen
Suurissa kaupungeissa suhtaudutaan myönteisesti uusiin liikennepalveluihin ja yhteiskäyttöautoihin. Eniten kiinnostavat palvelut, joissa yhdistyvät erilaiset kulkutavat – joukkoliikenne, taksi, yhteiskäyttöauto tai vuokra-auto. Kimppakyydeistä tai taloyhtiön yhteiskäyttöautoista ei innostuta.
Uudet liikkumisen palvelut ja yhteiskäyttöiset autot eivät kyselyn mukaan kuitenkaan vielä korvaa omistusautoa.
Autoalan Tiedotuskeskuksen selvityksen Suomalaisten autoilu 2019 toteutti Innolink Research Oy maalis-huhtikuussa. Vastaajia oli 4 411.
Minna Petäinen
