Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää on syytä juhlistaa myös kulinaarisissa merkeissä. Olihan tämä säveltäjämestarimme eräs keskeisistä hahmoista, kun Suomen nuori ravintolaelinkeino eli lyhyttä kultakauttaan 1800-luvun lopulla.
Eurooppalaisten esikuvien innoittamina meilläkin avattiin palatsimaisia hotelli-ravintoloita, kuten Grand Hôtel Fennia ja Kämp, kylpylöitä (Kaivohuone) sekä mannermaisen tyylin ravintoloita, kuten König, Seurahuone ja Kleineh, joiden perustajat tulivat ulkomailta ja toivat henkilökunnan mukanaan.
Ruokalistakieli oli itseoikeutetusti ranska. Luokkajako oli yhteiskunnassa selvä ja myös ravintolat noudattivat tätä jakoa. Ykkösluokan ravintolaan ei ollut työmiehellä asiaa, jos kohta ei varaakaan.
Vaikka Sibelius on kanonisoitu suomalaisuusaatteen ikoniksi, hän oli kuitenkin ruotsia äidinkielenään puhuva ylemmän keskiluokan edustaja ja naimisissa aatelisen Järnefelt-suvun tyttären Ainon kanssa.Niinpä Sibeliuksen suosikkiravintolat ja ruokailutottumukset olivat peräisin 1800-luvun Belle Epoque -tyylisistä huippupaikoista.
Euroopassa siirryttiin 1800-luvun alussa edelleen käytössä olevaan, niin sanottuun venäläiseen tarjoilujärjestykseen, jossa ruokalajit seurasivat toistaan nousevassa järjestyksessä. Aikakauden suosikki Suomessa oli voileipäpöytä, jonka kanssa nautittiin snapseja, yleensä pomeranssiviinaa. Alkupaloja seurasi liemi, kalaruoka, liha- tai linturuoka, väliruoka, kasvisruoka ja jälkiruoka, joka hyvin usein oli aikakauden muotiherkkua jäätelöä.
Tämä aikakauden tyyli näkyy vielä Sibeliuksen 50-syntymäpäivien menukortissa vuodelta 1915. Ruokailu aloitettiin pienillä leivillä, joita seurasi lohi venäläiseen tapaan. Pääruokana tarjoiltiin paistettua pyytä salaatin kera ja jälkiruuaksi jäätelöä. Ruokajuomina oli punaista burgundinviiniä (Saint-Romain) sekä madeiraa.
Sibeliuksen aikana viineinä nautittiin yleensä ranskalaisia punaviinejä, ja esimerkiksi Kämpin säilyneiden viinilistojen nimikkeitä voi vain kateellisena katsella. Sieltä löytyvät muun muassa Château Mouton-Rothschild, Château Margaux, Rausan-Segla ja monet muut. Nykyaikana hieman unholaan jääneitä viinejä, kuten madeiraa ja portviiniä, näkyy listoilla myös usein.
Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi onkin hauska rekonstruoida kotikutsuille vaikka tuo 50-vuotispäivien menu – tosin viinitarjoilussa joutuu hieman soveltamaan. Oma ehdotukseni on kerrottu kohdassa ”kolme aterialle”. Tunnelmaan voi virittäytyä mestarin nimikkokuohuviinillä, jonka tuotosta osa menee Jean Sibeliuksen rahastoon.
Kolme aterialle
918407 Prinz von Hessen Rheingau Riesling Classic, Saksa, 16,48 e
Menukortissa ei mainita valkoviiniä, mutta se olisi hyvin voinut olla reininviiniä.
- Alkupalat ja lohi
507007 Pierre Ponnelle Saint-Romain 2011, Ranska, 27,90 e
Punaista Saint-Romainia ei Alkossa ole, mutta valkoinenkin sopii linnulle.
- Paistettu pyy (tai muu riistalintu)
304644 H&H Madeira Malvasia 10 Years Old, Portugali, 19,99 e (0,375 L)
Mahonginvärinen makea madeira on klassinen jäätelön kumppani.
- Jäätelö
Kolme taiteelle
472338 Maestro Italiano, Italia, 29,90 e (3 l)
Mehevä Nero d'avola-rypäleestä tehty punaviini.
- Pizza
900797 Artista Sauvignon Blanc Verdejo, Portugali, 9,40 e
Kuiva ja raikas valkoviini Portugalista.
- Sinisimpukat
957477 Art Wine Vol.1, Espanja, 16,47 e
Kuiva espanjalainen kuohuviini taide-etiketillä.
- Tapas
Kokeile myös
186022, DeKuyper Original Elixirs Orange Bitters, Hollanti, 13,98 e (0,1 l)
Pomeranssiviinaa ei enää saa, mutta tästä voi rakentaa modernin version vaikka ginin kanssa.
- Aperitiivi
583107 Duval-leroy Cuvée Paris Brut, Ranska, 41,90 e
Iloisen Pariisin tunnelmiin tehty kuiva samppanja.
- Aperitiivi
328507 Krohn Lágrima Fine White Port, Portugali, 16,70 e
Krohnin madeiraa juotiin Sibeliuksen 50-vuotispäivillä. Tässä tuottajan valkoinen portviini.
- Aperitiivi