Huutokaupattavien tavaroiden hintaa nostaa yleensä tieto esineen omistuksen historiasta. Ainakin, jos omistajiin on kuulunut tärkeitä henkilöitä tai jos esineisiin on liittynyt joitain dramaattisia tapahtumia.
Tämä niin sanottu provenienssi voi tarjota kurkistuksen entisen omistajan ansioiden lisäksi myös hänen sielunsa maisemiin – joskin myös mahdollisuuden varsin lennokkaisiin väärintulkintoihin.
Suomalaishuutokaupoissa on aika harvoin myynnissä esimerkiksi poliittisten henkilöiden ei-virallista kirjeenvaihtoa, joka saattaisi aika paljon kertoa ihmisestä virallisen minän takana. Muualla maailmassa sellaisia kohteita – poliitikkojen, sotapäälliköiden ja tiedemiestenkin henkilökohtaisia kirjeitä – on myynnissä aika paljon jopa parin sadan vuoden takaa, ja niistä saatetaan maksaa tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Tammikuun huutokaupoista provenienssimainintaa saa hakemalla hakea. Toki vaikkapa Helanderin huutokaupassa myynnissä olevasta kohteesta "Suomen Olympialaisten ansiomitali ja luovutuskirja” selviää, kenelle mitali on luovutettu, mutta tätä provenienssia ei käytetä markkinoinnin apuna. Sama koskee mm. vanhoja kirjekuoria, joista kyllä selviää, kuka on lähettänyt kirjeen ja kenelle, mutta intiimimpi tieto sisältyisi itse kirjeeseen, jota kuoresta tuskin löytyy.
Jos ne olisivat vaikkapa presidentti Urho Kekkosen henkilökohtaisia kirjeitä toimittaja Maarit Tyrkölle, kysyntää voisi olla paljon yli kohteen filateelisen arvon.
Mutta mielenkiintoisia pohdintoja voivat herättää myös esimerkiksi kirjat, jotka ovat huutokauppaan ajautuneet jonkun tunnetun henkilön kirjahyllystä tai varastosta. Joskus niissä on omistusta osoittamassa Ex libris, mutta myös pelkkä tieto aiemmasta omistajasta voi olla kiinnostava ja myös kohteen hintaa nostattava. Muutoinhan omistustiedon julkistamisella ei olisi yleensä mitään mieltä.
Kirja- ja valokuvaerikoisuuksia tarjolla
Helanderin huutokaupassa viikonvaihteessa 30.–31.1. onkin muutamia mielenkiintoisia kirjoja, joiden entinen omistaja kerrotaan, ja hän on Tea Ista – tunnettu ja arvostettu näyttelijätär, joka kuoli 81-vuotiaana vuonna 2014. Hän on saanut mm. Ida Aalberg -palkinnon vuonna 1993, Pro Finlandia -mitalin 1997 sekä näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2012.
Hänen jäämistöstään on myynnissä mm. todennäköisesti melko harvinainen Svenska teater galleri, painettu 1877–79. Siinä on 56 sivua ja 24 värilitoa. Yllättävä on Adolf Hitlerin Mein Kampf vuodelta 1938 ja myös The Tenth Anniversary of The People's Republic of China (Peking 1959).
Helanderilla on myynnissä myös erikoisuus, jolle on mahdoton esittää mitään hinta-arviota – nimittäin melkoinen määrä onnettomuusvalokuvia Helsingistä ja ympäristöstä 1950–60-luvulta. Ne ovat helsinkiläisen taksinkuljettajan valokuvaamia tilanteita, ja kuvia on peräti 2 kansiollista ja lisäksi nippu irtokuvia.
Uteliaisuus herää myös monien Helsingin Panttilainaamossa myynnissä olevien arvoesineiden proveniensseista – jos siis ne olivat tiedossa. Monilla panttihuutokaupassa myydyillä esineillä olisi varmastikin melkoisen kiinnostava historia. Kuka ja miksi on tuonut myyntiin esimerkiksi yhden kalleimmista Rolex-kelloista huutokaupoissa pitkään aikaan? Kysymyksessä on platinarannekello Day Date todistuksineen. Kellon lähtöhinta on 15 000 euroa.
Panttihuutokauppa pidetään 27.1., ja on tietysti mahdollista, että pantti lunastetaan ennen tuota huutokauppapäivää.
Hagelstamkin kaksipäiväisenä
Hagelstam on uudistanut huutokauppojaan tammikuussa siten, että kuukausihuutokauppa pidetään kaksipäiväisenä kuten Helanderkin on tehnyt. Nähtäväksi jää, onko se pysyvä käytäntö. Helander on puolestaan nostanut ainakin tammikuun huutokauppaviikonloppuna sunnuntain tarjonnan tasokkuutta.
Hagelstamin Online-nettihuutokauppa hakee yhä rooliaan. Tammikuussa se oli erikoishuutokauppa, jossa tarjolla oli venäläisiä painotuotteita.
Arvokas Palmu yllätti
Huutokauppahuone Aleksilla oli 24.1. pidetyssä huutokaupassaan myynnissä pari tavanomaista arvokkaampaa taulua. Hjalmar Munsterhjelmin öljyvärityö kooltaan 30x40 cm nousi lähes 7 000 euroon huutomaksuineen ja Pekka Halosen rantamaisema vuodelta 1929 noin 16 000 euroon.
Myynnissä oli useampiakin tauluja, joiden hintataso yllätti. Esimerkiksi Juhani Palmun öljyvärimaalaus nousi tuhannen euron lähtöhinnasta runsaaseen 2 000 euroon huutomaksuineen. Kysymyksessä oli pohjalaistyyppinen lato/talorykelmä. Palmun töiden hinnat vaihtelevat suuresti eri huutokaupoissa. Moderneista ei makseta läheskään niin paljon kuin perinteisistä latomaisemista.
Vaikka taidearvostelijat eivät niinkään Palmua noteeraa, huutokaupoissa hänen töistään maksetaan usein kuitenkin yllättävän korkeita hintoja.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.