Toyota Aygo on aktiivisen kepittäjän auto

Uudistunut Aygo on Toyotan pienin malli. Se on melkein puoli metriä Yarista lyhyempi, mutta hintaeroa Yarikseen on vain 1 450 euroa. 

Silloin tällöin näkee ihmeteltävän sitä, miten vähän Suomessa myydään kaikkein pienimmän kokoluokan, A-segmentin henkilöautoja. Tuntuu kuin ihmettelijöillä ei olisi käsitystä autojen hinnoista. Pikkuautojen hintaero seuraavan kokoluokan autoihin on pieni ja merkkiä vaihtamalla voi saada isomman auton samaan hintaan tai halvemmallakin. Jos vaihtoehtona on vähän käytetty hieman isompi vaihtoauto, A-segmentin auto häviää jo lähtöviivalla.

Suomessa, jossa kaupungit ovat kansainvälisen mittapuun mukaan pieniä ja pääkaupunkiseudullakin ajetaan paljon kehäteillä ja ulosmenoväylillä, auton pienestä koosta on hyvin vähän etua. Pysäköintikin tapahtuu monin paikoin ruutuihin, jolloin on samantekevää, onko auto vähän lyhyempi tai pidempi.

Jos hintaetua ei ole, A-segmentin auto ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto, vaikka se olisi ajo-ominaisuuksiltaan kelvollinen ajokki maantieajoonkin. Pikkuauton kuljetuskyky on kuitenkin selvästi pienempi ja valitettavasti valmistajat usein tinkivät pienten autojen äänieristyksestä.

Kaupunkiajossa melu ei välttämättä kohoa häiritseväksi, mutta maantienopeuksilla matkanteosta tulee suomalaisten teiden heikon kunnon ja karkean pinnan vuoksi monessa tapauksessa rasittavaa. Tosin kyllä matkanteko voi sujua hyvin kaupunkiautollakin – viime kesänä tiukalla aikataululla ajettu 400 kilometrin taival taittui vaivattomasti ranskalaisesta autovuokraamosta saadulla Volkswagen Upilla, vaikka vauhtia oli suurimman osan matkaa 130 km/t. 

Hintakilpailua isompien kanssa

Toyotan pieni Aygo on koko sen elinkaaren huomioiden A-segmentin suosituin automalli Suomessa. Ensimmäisen sukupolven Aygoa ehdittiin myydä meillä 3 652 kappaletta ennen kuin uusi malli esiteltiin viime vuonna.

Viisiovisena Aygo maksaa edullisimmillaan 14 124,15 euroa kun 45 senttiä pidemmän Yariksen hinta samalla yhden litran 51-hevosvoimaisella moottorilla on 15 574,28 euroa. Hintaeroa on siis vain 1450 euroa. Aygolla on hintakilpailijoinaan myös muita luokkaa isompia autoja, Opel Corsan halvin versio on vain 220 euroa kalliimpi kuin Aygo ja esimerkiksi Renault Clion tai Skoda Fabian saa halvimmillaan lähes samaan hintaan. Jos Aygoa vertaa samankokoiseen autoon, sillä on hintaa melkein tuhat euroa enemmän kuin takamoottorisella Renault Twingolla.

Toyota Aygon hintakilpailijoita ovat myös saman peruskonstruktion omaavat ranskalaiset Peugeot 108 ja Citroën C1, jotka on hinnoiteltu Aygon alapuolelle. Peugeot 108 maksaa viisiovisena 12 792 euroa – kolmiovisena 400 euroa vähemmän – ja Citroen C1 on vieläkin halvempi, viisiovisena 12 395 euroa ja kolmiovisena 11 995 euroa, mutta harva asiakas ostaa enää autoa ilman ilmastointia, pienten ranskalaisten halvimmassa varustetasossa sitä ole.

Aygo on hyvin varusteltu

Nykyään jopa Toyota Aygon kokoinen auto voi olla yllättävän hyvin varusteltu: on kierroslukumittari, monitoimiratti, vakionopeussäädin, ilmastointi, LED-päiväajovalot, kuljettajan istuimen korkeussäätö ja mikä on ilahduttavaa, etuistuimen selkänojissa on portaaton säätö. 

Kierroslukumittari on erityisen tärkeä Aygon kaltaisessa autossa, jonka moottorissa ei ole kunnolla puhtia alakierroksilla, mutta pystyn mittarin luettavuus on huono. Moottorin jäähdytysveden lämpömittari puuttuu Aygon mittaristosta.

Aygon ohjauspyörä säätyy vain korkeussuunnassa, mutta kiinteä etäisyys on aika hyvin valittu.

Aygon ohjaamo on tilavan ja avaran tuntuinen. Etuistuimet ovat kelvolliset ja takapenkillä on yllättävän hyvä istua järkevän istuinkorkeuden ja selkänojan sopivasti ryhdikkään kulman ansiosta. Ainoa ongelma takana on jalkatila, jota on liian vähän keskimittaisen kuljettajan takana ja pitkän kuskin takana ei lainkaan. Mutta silloin kun edessä istujat ovat alle 170-senttisiä, kaksi ihmistä matkustaa takana kohtuullisen hyvin. Takapenkin keskellä ei voi istua.

Aygon tavaratila on käyttökelpoinen ja sen lattian alla on tila varapyörälle, mutta vakiovarustukseen kuuluvat vain paikkausaineet, joiden tarjoama apu on hyvin rajallinen. 

Hyvä tuntuma tiehen

Ensi alkuun Aygon ohjaus tuntuu vetelältä, mutta siihen tottuu ja tiukassa kaarreajossa tuntuma paranee kuin paine alustassa lisääntyy. Maantiellä Aygo kulkee paremmin kuin auton koon perusteella voisi kuvitella, se on suuntavakaa ja leppoisa ajettava.

Vasta kun vauhtia on toistasataa, moottoritien epätasaisuudet alkavat hyppyyttää lyhytakselivälistä pikku-Toyotaa. Ajettavuus ei kuitenkaan kärsi, vain mukavuus. Ennen kaikkea mukavuutta kuitenkin verottaa monien pikkuautojen tapaan tiemelu, joka Aygossakin alkaa matka-ajossa tuntua aikaa myöten rasittavalta.

Mutkaisella kantatiellä Aygon kuljettajalla on varsin hyvä tuntuma tiehen. Talviliukkailla Aygo on eloisa ajettava. Alusta on viritetty niin, että lievän aliohjautumisen saa käännettyä takapyöräluisuksi, mutta pidon raja on järkevällä vauhdilla hyvin tunnistettavissa. Pitävämmällä kelillä Aygo tuntuisi nojaavan tavallista voimakkaammin ulkokaarteen puoleiseen takapyörään, mikä tuo ajamiseen hiukan takavetoisen tuntua.

Rauhallisesti mutta luontevasti reagoiva ohjaus sopii Aygon tapaiseen autoon. Se on helposti hallittavissa, jopa hauska ajaa – äkkinäinen terävyys tekisi arkisesta ajokista rasittavan.

Valmistajan kehuista huolimatta Aygo ei tunnu taajamissa niin ketterältä kuin ulkomittojen perusteella luulisi, mitään erityistä etua alle 3,5 metrin pituudesta ei kaupunkipyörityksessä huomaa.

Ylämäessä vaihdettava alaspäin

Taajama-ajossa Toyota Aygo on pirteä ajokki, tuhannen kuution koneen teho ja vääntö riittävät hyvin. Sen sijaan satasen vauhdissa maantiellä kolmisylinterisen voimanlähteen puhdittomuus tulee esiin. Moottorin suurin vääntömomentti ilmenee korkealla, 4300 kierroksella minuutissa, ja heikon alaväännön vuoksi Aygo ei jaksa viitosvaihteella kiihtyä ylämäessä. Vauhti alkaa pudota vaikka kaasupoljinta kuinka polkisi ja on pakko vaihtaa pienemmälle. Mutta kun kone kiertää 2500 – 3000 kierrosta minuutissa Aygo liikkuu iloisesti ja ylämäissä kierrokset on hyvä pitää 3000:n yläpuolella. Mutkaisella kantatielläkin ajaminen on mukavinta, kun käyttää aktiivisesti vaihteita. Kolmos- ja nelosvaihteilla vetoa riittää ja Aygo pysyy hyvin käsissä.

Kierrosten käyttämisestä huolimatta Aygo kulutti reipastahtisessa koeajossa vain 5,3 litraa/100 km eli aika lähelle valmistajan ilmoittamaa kaupunkiajon kulutuslukemaa.

Aygon vaihteensiirto toimii ihan kohtuullisesti, kun vaihtaa seuraavaan pykälään ylös- tai alaspäin, mutta kun antaa moottorin jarruttaa ja vaihtaa esimerkiksi viitoselta kolmoselle, oikeaa pykälää voi joutua hieman hakemaan epämääräisestä laatikosta.

Melua ennen kaikkea takaa

Aygon suurin miinus maantieajossa on pikkuautojen tapaan tiemelu, jota talvisaikaan tulee sen matkustamoon sekä renkaista että loskan kohinasta kynnyskoteloissa. Huonopintaisella maantiellä ajaminen on pikku-Toyotalla melkoista rymistelyä.

Aygossa melua tuntuu tulevan erityisesti auton peräpäästä, takapyörien tienoilta. Takapenkin selkänojien kaataminen lisää hälyä melkoisesti ja Toyotassa kyyti muuttuu rasittavaksi.

Aygon meluisuudessa on peltinen kaiku. Kylmänä kolmisylinterisen moottorin ääni on tyhjäkäynnillä niin epäsointuinen ja kaliseva, että koneen luulisi olevan rikki, mutta ajossa moottorin äreä sointi kuuluu vain kiihdytyksissä todella selvästi ohjaamoon. 

Vastinetta rahalle: Renault Twingo on mielenkiintoinen vertailukohde Toyota Aygolle. Aygo on puolitoista senttiä Twingoa lyhyempi, mutta peräti yhdeksänkymmentä kiloa kevyempi. Aygon teholukemat ovat hyvin lähellä Twingoa, Toyotassa on vain yksi hevosvoima vähemmän. Aygon kulutuslukematkin poikkeavat vain yhden desilitran Twingon lukemista ja päästöarvo on sama 95 grammaa kilometrillä.

Ajossa takamoottorinen Twingo tuntuu selvästi ketterämmältä kuin Aygo, mutta Aygo on huomattavasti vakaampi maantiellä. Aygon pahimmat kilpailijat ovat kuitenkin yhtä kokoluokkaa isommissa autoissa, jotka kuljetuskyvyllään usein tarjoavat paremman vastineen rahalle.

PLUSSAT

+ Helppo ja pirteä liikkuvuus kaupunkiajossa
+ Eloisa ajettavuus
+ Käytännöllinen varustelu

MIINUKSET

- Puhdittomuus alakierroksilla
- Tiemelu varsinkin takaselkänojat alhaalla
- Kierroslukumittarin heikko luettavuus, vedenlämpömittari puuttuu

TEKNIIKKAA

Juha Partanen